Lounais-Häme Somero

Someron kirjaston Muistikammarissa ratkotaan tehtäviä – Miehet lähteneet laiskemmin liikkeelle

Someron kirjaston kerhossa kahvitellaan leppoisasti ja tutustutaan uusiin ihmisiin.
Kirsti Järvinen toimii Someron kirjaston Muistikammarin vetäjänä. Kuva: Tapio Tuomela
Kirsti Järvinen toimii Someron kirjaston Muistikammarin vetäjänä. Kuva: Tapio Tuomela

Pitkän pöydän vieressä istuu keskittynyttä porukkaa. Muistikammarilaisilla on edessään sanalaatikko, jonka ruudukosta pitäisi löytää kahdeksantoista sanaa.

Tehtävä ei ole ihan helppo satunnaiselle vierailijallekaan, vaan kestää aikansa ennen kuin maidot, kahvit ja nektarit hahmottuvat verkkokalvolle.

Kahvia ja keskustelua

Alun perin kirjaston Muistikammarin järjestäminen oli osa Salon Muistiyhdistys ry:n toimintaa.

– Viimeisen viiden vuoden ajan toiminnasta on Somerolla vastannut kirjasto. Muistikammarin vetäjän tehtävä lankesi sitten minulle, kirjastovirkailija Kirsti Järvinen kertoo.

Muistikammarista on tullut suosittu paikka.

– Yleensä osallistujia on koko pitkän pöydän mitalla, toisinaan tehtäviä on tekemässä yli kaksikymmentä senioria. Lisääkin mahtuu.

Tehtävien pariin kokoonnutaan parillisten viikkojen tiistaina klo 12 ja asioita pähkäillään puolentoista tunnin verran.

– Aika lailla tämä porukka on sellaista, joka on pitkään ollut toiminnassa mukana. Ilmeisesti Muistikammarissa on viihdytty.

Järvinen saa kammariin materiaalia muistiyhdistykseltä, mutta keräilee itsekin tehtäviä sieltä täältä.

– En tuputa mitään, vaan kyselen porukalta, minkälaiset jutut heitä kiinnostaisivat. Tämä on leppoisaa toimintaa, johon mahtuu myös kahvittelua ja keskustelua vähän kaikenlaisista asioista. Toisin sanoen ensin lämmitellään ja sitten mennään itse asiaan.

Kammarilaiset saavat jokaisella kokoontumiskerralla mukaansa kotitehtävän.

– Kotitehtävät saattavat olla vaikeampia kuin kammarissa ratkottavat tehtävät, sillä kotona on enemmän aikaa pähkäillä vaikkapa kaverienkin kanssa.

Muistikammarissa tehdään jokaisella kokoontumiskerralla 5–6 erilaista tehtävää. Kuva: Tapio Tuomela
Muistikammarissa tehdään jokaisella kokoontumiskerralla 5–6 erilaista tehtävää. Kuva: Tapio Tuomela

Naisvaltaista

Leila Landström on käynyt Muistikammarissa parin-kolmen vuoden ajan.

– Joskus tehtävät ovat aika vaikeitakin, ja silloin kyselen vähän apuakin. Pidän aivojen aktivoimista tärkeänä, ja kotona ratkon paljon kuvaristikoita, kun aikaa on. Muistikammari on muutenkin hyvä paikka, sillä täällä tutustuu uusiin ihmisiin, Landström kertoo.

Muistikammarin porukka on naisvaltaista kuten erilaisissa kerhoissa muutenkin tuppaa olemaan. Viime viikolla tehtäviä tekemässä oli vain kaksi miestä.

– Miehet taitavat olla laiskempia lähtemään tällaiseen toimintaan. Ehkä ajatellaan, ettei tämä ole niin miehistä touhua. Saattaa myös olla niin, että naiset herkemmin näkevät tärkeänä pitää huolta muististaan, Veijo Hokkanen pohtii.

Mikä sitten sai Hokkasen lähtemään toimintaan mukaan?

– Mies kun tulee tiettyyn ikään… Lähdin remmiin viime vuonna, kun sain toisen kurssin kautta tietoa tästä toiminnasta. Muistikammarissa käyminen on yksinäiselle miehelle hyvä tapa viettää aikaa, ja muistista huolehtiminen on erityisen tärkeää, jotta pärjää kotona. FL

Lue myös: Yhteisöllisyyttä vanhustenhoitoon Dementiakeskus Sateenkaaressa – Yhdessäolo ja seurustelu muiden kanssa on tärkeää muistisairaille (FL 6.10.2020)

Uusimmat

Fingerpori

comic