Lounais-Häme Tammela

Manttaalipuistossa paljastettu kenttähaupitsi vastaa Tammelan tykkimiesten taisteluasetta

Manttaalipuistossa paljastettu kenttähaupitsi vastaa paikkakunnan tykkimiesten taisteluasetta.
On hienoa, että muistomerkki voidaan paljastaa tänä arvokkaana päivänä, kaatuneiden muistopäivänä, totesi kenraalimajuri kenraalimajuri Timo Kakkola Tammelan Manttaalipuistossa seisovan haupitsin edessä. Kuva: Lassi Puhtimäki
On hienoa, että muistomerkki voidaan paljastaa tänä arvokkaana päivänä, kaatuneiden muistopäivänä, totesi kenraalimajuri kenraalimajuri Timo Kakkola Tammelan Manttaalipuistossa seisovan haupitsin edessä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Sodassa mukana olleet tammelalaiset miehet ja naiset ovat saaneet yhteisen muistomerkin. Ansio asiasta lankeaa hankkeen toteuttaneelle Tammelan Sotaveteraanit ry:lle.

Kaatuneiden muistopäivänä vietetyn paljastustilaisuuden myötä Manttaalipuistossa seisoo monumenttina kenttähaupitsi koko vaikuttavuudessaan.

Mutta miksi kenttähaupitsi – siis tykki?

Paljastustilaisuuden tervehdyssanat lausunut Tammelan Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Hannu Jussila totesi perusteiden juontavan jo talvisotaan. Siinä tammelalaisia kaatui reilusti yli valtakunnallisen keskiarvon.

Asia otettiin kesällä 1941 alkaneessa jatkosodassa huomioon.

– Siten tammelalaisia sijoitettiin muun muassa raskaaseen tykistöön muodostaen niin sanotun Tammelan peeston. Heillä olivat käytössään kenttähaupitsit 150 H 40.

– Näin tämä muistomerkki kytkeytyy molempiin sotiin, vaikka kyseinen haupitsi on tullut Saksasta Suomeen jo 9.10.1940, Jussila totesi.

Manttaalipuiston muistomerkki vastaa hänen mukaansa pääosin Raskas Patteri 15:ssä palvelleiden tammelalaisten sotahaupitsia. Jussila huomautti, että alkuperäiskuntoista 150 H 40 kenttähaupitsia ei ollut enää saatavissa ja, että niitä on Suomessa jäljellä enää kaksi kappaletta.

Niinpä Tammelan Reserviupseerien puheenjohtajan Antti Alasentien ja Tammelan Reserviläisten puheenjohtajan Pertti Kallion sunnuntaina paljastama malli on saanut vuonna 1990 tapahtuneen modernisointinsa myötä paineilmajarrut sekä kumipyörät alkuperäisten kovapyöriensä tilalle.

Tilaisuuden juhlapuhujana kuultu Tammelan Sotaveteraanien perinnetoimikunnan puheenjohtaja Pauli Korvensyrjä totesi, että sukupolvet vaihtuvat, mutta muistomerkkien nimet ja päivämäärät valaisevat tapahtumien taustaa.

– Täällä Tammelassakin Veteraanimuseo, sankarihaudat ja tässä puistossa oleva sotaan lähdön muistokivi kertovat olemassaolollaan esimerkiksi Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien tarinaa jälkipolville, sadoista tuon aikakauden henkilöistä, joukoista ja tapahtumista.

Paljatustilaisuudessa vieraillut ja puheenvuoron käyttänyt Puolustuslaitoksen logistiikkakeskuksen johtaja, kenraalimajuri Timo Kakkola totesi johtamansa laitoksen luovuttaneen tykin Tammelan Sotaveteraanit ry:lle sijoitettavaksi perinnemuistomerkiksi Manttaalipuistoon Tammelan kuntaan ja siten tukemaan sotaperinnettä vaalivaa kulttuuritoimintaa.

– On hienoa, että muistomerkki voidaan paljastaa tänä arvokkaana päivänä, kaatuneiden muistopäivänä.

– Olkoon tämä muistomerkki osoituksena arvostuksestamme sankarivainajia, sotiemme veteraaneja, muihin sotaponnisteluihin osallistuneita ja sodan seurauksista kärsineitä kohtaan, Kakkola sanoi

Hän totesi Tammelaan päätyneen haupitsiyksilön olleen varastoituna Sotamuseon kokoelmissa periaatteessa ampumakuntoisena kuluvan vuoden alkuun asti, jolloin se deaktivoitiin ennen muistomerkkipaikalleen siirtoa.

Paljastustilaisuutta kunnioittivat puheenvuoroillaan myös Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen, Tammelan kunnan vapaa-aikasihteeri Päivi Paija ja Tammelan kirkkoherra Juha Koivulahti.

Oman arvokkuuslisänsä tapahtumaan toivat Teuron Torvet johtajanaan Hooper Santos ja Hannu Mäkelän johtama Veteraanikuoro Matti Yli-Paavolan Tahdissa mars-sävellyksellä ja Sillanpään marssilaululla sekä Jussi Karlsson lausumalla Yrjö jylhän runon Kolme sanaa. FL

Raskaan patteriston ase

Suomeen toimitettiin Saksasta syksyllä 1940 yhteensä 48 kappaletta täällä nimen 150 H 40 saanutta kenttähaupitsia.

Tykki painoi noin 5 500 kiloa, kantama oli 13,3 kilometriä ja ammuksen paino 40,9 kiloa.

150 H 40 haupitsilla varustettiin jatkosodassa neljä ylijohdon alaista moottoroitua raskasta tykistöpatteristoa.

Asetyypillä ammuttiin tiettävästi kaikkiaan 136 286 laukausta.

Kaikki 48 haupitsia selvisivät jatkosodasta, mutta Lapin sodassa niistä menetettiin yksi putkiräjähdyksessä.

Sodan jälkeen 150 H 40-haupitsit varastoitiin varmuusaseiksi, joilla suoritettiin vuosittain Rovajärvellä yhdet kovapanosammunnat.

Lopullisesti ase poistettiin käytöstä 67 palvelusvuoden jälkeen vuonna 2007.

Lähteet: Tammelan Sotaveteraanien puheenjohtajan Hannu Jussilan ja kenraali Timo Kakkolan puheet muistomerkin paljastustilaisuudessa.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic