Lounais-Häme Forssa

Sukututkimuksen ansiomitali tammelalaisen Bucht-suvun tutkijalle – "Historia on yhtä tärkeää kuin nimien löytyminen"

Lauri Terho on tutkinut ansiokkaasti tammelalaisen Bucht-suvun vaiheita.
Sukututkimuksen ansiomitalin saanut sukututkija Lauri Terho toteaa sukututkimuksen tekemisen helpottuneen, kun monia arkistoja pääsee nykyisin tarkastelemaan internet-yhteyden välityksellä kotoa käsin. – Joka päivä löytyy jotakin uutta. Kuva: Pertti Lehtovirta.

Suomen Sukututkimusseura on myöntänyt Lauri Terholle Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin.

Mitali luovutettiin Tammelan Buchtien sukujuhlassa Valkeaniemen Pirtillä lauantaina.

– Veti mykäksi, kuinka näin kävi, Terho naurahtaa.

Hän on Tammelan Bucht-suvun sukuseuran monivuotinen hallituksenjäsen ja tutkinut tarmokkaasti sukunsa esi-isiä ja heidän elämänvaiheitaan.

Forssassa asuvalla Terholla oli keskeinen rooli myös sukuseuran vuonna 2008 julkaiseman Tammelan Buchteja 400 vuotta -sukukirjan teossa.

 

Terho on harrastanut sukututkimusta yli 30 vuoden ajan ja toiminut sukuseuran vastuullisena sukututkijana vuodesta 2001 lähtien.

Tärkeimpänä saavutuksenaan hän pitää suvun kantaisän Sven Buchtin elämänvaiheiden kartoitusta. Kansallisarkiston asiakirjoja ja muita vanhoja dokumentteja tarkastelemalla hän on päässyt tutkimuksissaan vuoteen 1606 saakka.

Hän on saanut muun muassa selville, kuinka Sven Bucht tuli ratsuväen lippueessa Tammelaan, vietti vuoden sotaretkellä Moskovassa ja kuinka hänen leskensä nautti miehensä kuoleman jälkeen verovapaudesta.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen perusteella Sven Buchtille syntyi 1600-luvun taitteessa tytär.

Se on asia, jota Terho haluaa seuraavaksi selvittää.

– Isälinjasta on olemassa dna-tutkimus, jonka kautta haetaan tietoa kantaisän aikaisemmista vaiheista.

 

Terho on koonnut Sukujutut-ohjelmaan noin 40 000 Buchtien sukuun kuuluvaa jälkeläistä.

Hän korostaa sukututkimuksen olevan ryhmätyötä, jossa päästään eteenpäin tiedon palasia yhdistelemällä.

– Kun itsellä ei ole kielitaitoa, tarvitaan apuvoimia. Tohtori Mikko Kauko Turun yliopistosta on suomentanut minulle vanhoja ruotsinkielisiä asiakirjoja, Terho kiittelee.

Mitä pidemmälle menneisyyteen mennään, sitä vähemmän nimet merkitsevät hänelle ja historia nousee keskiöön.

– Yhtä tärkeää kuin nimien löytyminen, on se, miten ennen on eletty ja oltu. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.4.2020

Uusimmat