Lounais-Häme Kanta-Häme

Suojavarusteista on edelleen pulaa myös Kanta-Hämeessä – "On aika pelottavaa pohtia, onko suojaus riittävää"

Tehyn Ojanperä: Viranomaisten ohjeistukset suojavarusteiden käytöstä eivät ole olleet yhdenmukaisia.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hankkinut erilaisia suojavarusteita paikallisilta yrityksiltä. Forssalaiselta C.P.E. Productionilta on tilattu kasvoja suojaavia visiirejä. Kuva: Tapio Tuomela
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hankkinut erilaisia suojavarusteita paikallisilta yrityksiltä. Forssalaiselta C.P.E. Productionilta on tilattu kasvoja suojaavia visiirejä. Kuva: Tapio Tuomela

Hoitohenkilökunnalla ympäri Suomen on huoli siitä, miten he pystyvät suojautumaan koronavirukselta potilaskontakteissa, kertoo työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä Tehystä. Ojanperän mukaan suojavarusteista on edelleen pulaa sairaanhoitopiireissä, vaikka tilanteen piti helpottua, kun huoltovarmuusvarasto päätettiin avata 23. maaliskuuta.

– Sehän oli helpottava tieto, mutta edelleen meille tulee viestiä siitä, että ei niitä ole vieläkään riittävästi, Ojanperä kertoi STT:lle.

Suojavarusteita kaivattaisiin lisää myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, KHSHP:n viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki kertoo.

– Samalla tavalla kuin muuallakin, myös meillä tarvittaisiin kipeimmin kaikkein eniten suojaavia ffp3-tason suojamaskeja, Kiemunki kertoo.

 

Lue myös: Mellakkasuojat vaihtuivat koronasuojiin: Kerro meille, miten koronavirus muutti yrityksesi toimintaa

 

Varusteita haalitaan, mistä saadaan

Ojanperän mukaan työnantajien pitää kartoittaa, mistä on puutetta ja miten toiminnassa voidaan puute huomioida sekä antaa selkeät ohjeistukset työntekijöille. KHSHP on tilannut erilaisia suojavarusteita monilta paikallisilta yrityksiltä, kuten hämeenlinnalaiselta Voglialta ja forssalaiselta C.P.E. Productionilta.

– Olemme hankkineet erilaisia suojavarusteita, mistä ikinä niitä sitten on saanutkin. Tilausten kanssa on kuitenkin oltava varovainenkin, koska liikkeellä on myös kaikenlaisia huijareita, joiden tuotteet eivät täytä standardeja, Kiemunki sanoo.

Ojanperä kertoo ymmärtävänsä, että työnantajien on ollut vaikea tehdä ohjeistuksia, kun viranomaistenkaan ohjeet eivät ole olleet yhdenmukaisia. Nyt niitä on koitettu yhdenmukaistaa.

Ojanperän mukaan paikoin hoitohenkilökuntaa on ohjeistettu pesemään ja desinfioimaan kertakäyttövisiirejä ja käyttämään kertakäyttöiseksi tarkoitettuja hengityssuojaimia ja takkeja ohjeista poiketen. Hänen mukaansa terveydenhuollon ammattilaisille painotetaan jo koulutuksessa tarkasti, miten toimitaan aseptisesti oikein.

– Ei siis ihme, että on aika pelottavaa pohtia, onko suojaus edelleen riittävää sen jälkeen, kun varustetta on jo käytetty. Kertakäyttöisten suojavarusteiden uudelleen käytöstä on vähän tutkimustietoa.

Kiemunki sanoo, että KHSHP on pyrkinyt tilaamaan esimerkiksi monikäyttöisiä suojalaseja sekä leikkaus- ja suojatakkeja, joita voidaan pestä ja näin ollen käyttää turvallisesti useampaan kertaan.

”Ei tämä ole mikään kioski”

Lähtökohta on, että huoltovarmuusvaraston materiaalia käytetään vasta sitten, jos varusteita ei muualta löydy, sanoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mukaansa ensimmäisenä aina kartoitetaan, onko organisaatiolla itsellään riittävästi esimerkiksi suojavarusteita tai tiettyjä hoitovälineitä tai onko niitä markkinoilla normaalisti saatavilla.

Ministeriössä on tiedossa, että joillakin alueilla on vähemmän tarvikkeita kuin joillakin toisilla.

– Sinne on täydennyksiä menossa. Ensimmäiset erät ovat lähteneet jo jakoon. Me keräämme tarpeita nyt valtakunnallisesti, ja sen jälkeen tehdään arvio, mitä ja minne lähetetään. Ei tämä ole mikään kioski, josta voi vain tulla ovelta kyselemään.

Keskeinen asia Ilkan mukaan on, että kaikkia suojaimia käytetään tarkoituksenmukaisesti ja siinä on yhtenäiset periaatteet. FL-STT

Uusimmat

Näkoislehti

28.5.2020

Fingerpori

comic