Lounais-Häme Forssa

Suomalainen joulu on pitkiä perinteitä mutta alati muutoksessa – katso ja vertaa kuvapareja

Forssan Lehdessä ollut työssäoppija uppoutui tutkimaan joulun perinteitä. Artikkeli on samalla osa hänen näyttötyötään. Tässä on neljä kuvaparia, joista voi vertailla, miten joulu on muuttunut. Vanhat kuvat ovat peräisin Forssan museon kuvakokoelmasta.
Joulukuvaelma Viksbergin Virityksen pikkujouluissa vuonna 1950. Kuva: Sara Mäki

Jouluna on monenlaisia perinteitä, ja ajan mittaan ne ovat muuttuneet. Kuten joulupukki, joka oli ennen pukki. Nuuttipukit kiersivät vuodesta 1708 lähtien vuoteen 1972 saakka, toki joulupukki saapui 1960-luvulla Suomeen. Vaikka nykypukki on ulkoasultaan lähes amerikkalaisen esikuvansa mukainen, on se säilyttänyt suomalaisen tavan jakaa lahjat jouluaattona jokaiselle henkilökohtaisesti kädestä käteen.

Forssan joulukuusi tänä vuonna, huomaatteko eron? Kuva: Sara Mäki
Kuvan ottovuotta ei ole tiedossa, mutta ei Forssan joulukuusi silloinkaan mitenkään heppoinen ollut. Kuva: Sara Mäki

Ensimmäiset maininnat koristelluista joulukuusista ovat 1500–1600-lukujen vaihteesta Saksasta. Aluksi joulukuuset ovat ilmeisesti olleet pieniä, ja ne olivat henkilökohtaisesti omistettuja perheen jokaiselle jäsenelle. Kuuseen sidottiin kullekin annettavat lahjat. Kuuset olivat myös koristeellisina esillä koko jouluvierailusesongin ajan.

Joulukuusen hankkimisen perinne saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaistupiin 1870- ja 1880-tienoilla. Suomessa joulukuusi yleistyi vasta 1900-luvun alussa, ja kuusen koristeiksi päätyivät omenat, leivonnaiset, konvehdit ja muut pikku herkut. Myöhemmin koristeiksi tehtiin paperista leikeltyjä kuvia, paperinauhoja ja lippuja.

Aika ajoin koristelutyyliä on pyritty yksinkertaistamaan ja luonnonmukaistavaan. Viimeistään 2000-luvulla on jälleen siirrytty säihkyvään, mitä moninaisimmissa sävyissä kimmeltelevään ja hyvin runsaaseen koristelutyyliin. Myös kotikäyttöön tarkoitetut ulkovalot ovat yleistyneet pihoilla ja parvekkeilla, kuusessa, jossain pihalla kasvavassa puussa tai vaikka parvekkeen kaidetta kiertämässä.

Joulusauna jouluaattona on ollut osa myös muiden Pohjoismaiden ja Viron talonpoikaisen joulunvieton perinteitä, mutta erityisen elävänä tapa on säilynyt Suomessa. Aikoinaan joulusauna on ollut koko joulunvieton tärkeimpiä tapahtumia ja siihen piti valmistautua huolella.

Saunaan mentiin kekriperinteiden tapaan hyvissä ajoin ennen jouluateriaa. Lämmitys aloitettiin usein jo edellisenä yönä, jotta koko talon väki ehtisi kylpeä valoisana aikana. Näin talon entisille löylymiehille, vainajille, ja haltioille jäi rauha saunoa omaan aikaansa.

Joidenkin perinteiden mukaan talon isännän tuli saunasta viimeisenä poistuessaan heittä tujakat löylyt haltioille ja jättää ovi rakoselleen heidän tulla sisään.

Kuva on otettu vuonna 1947, Humppilan joulujuhlassa ja siellä kävi Nuuttipukki taluttajineen käymässä. Kuva: Sara Mäki
Joulupukki kävi vierailemassa Forssan joulukauden avajaisissa kuun alussa. Pukki on kyllä muuttunut vuodesta 1947. Kuva: Sara Mäki

Joululahjojen antaminen ja niiden saaminen on yksi vanhimmista perinteistä. Lahjat eivät kuitenkaan ole aina olleet joulun tärkein sisältö, niin kuin ne nykyisessä kaupallistuneessa joulunvietossa tuntuvat olevan. Suomeen tapa tuli Ruotsin kautta ja levisi kaupungeista maaseudulle ja rikkaiden kodeista jokaiseen tupaan kuten valtaosa nykyisistä joulutraditioista.

Ensimmäiset varsinaiset joululahjat Suomessa jaettiin 1700-luvun loppupuolella Turun varakkaissa porvarisperheissä. Maaseudulla, talonpoikaisessa joulussa ei joululahjoja tunnettu vielä pitkälle 1800-luvun loppupuolelle.

Uudempaan lahjojen antamiseen liittyi myös kasvatuksellisia tarkoitusperiä. Kilttejä lapsia palkittiin lahjoin, mutta tuhmille oli luvassa vitsoja tai heidät uhattiin jättää kokonaan lahjoitta. Nykypäivänä joululahjojen saaminen ja antaminen on yksi tärkeimmistä perinteistä osana joulua. Lahjoja tulee yleensä jakamaan joulupukki.

Ruuat ja leivonnaiset jokaisella perheellä on oma jouluruokaperinteensä, joka usein siirtyy katkeamatta sukupolvelta toiselle.

Suomalaiseen joulupöytään kuuluvat rosolli, erilaiset sillit ja graavikala, joulukinkku, lanttu- ja porkkanalaatikko, imelletty perunalaatikko, lipeäkala valkokastikkeen ja keitettyjen perunoiden kanssa. Lisäksi monissa perheissä pöytään katetaan mätiä lisukkeineen, maksalaatikkoa ja erilaisia liha/kalapateita. Unohtamatta joulukinkkua, joka syrjäytti kekripässin myöhään. 1940-luvulla sen haastajaksi tuli kalkkuna.

Riisipuuro ja ”sekametelisoppa” eli kuivatuista sekahedelmistä rusinoiden kanssa keitetty löysä kiisseli on joulun perinnejälkiruoka. Jouluruokapöydästä kasvisruokailijakin löytää itselleen riittävästi syötävää. Myös leivonnaiset kuuluvat joulupöytään. Joulutortut, rusinapulla ehkä sahramilla maustettuna, piparkakut ja englantilaistyyppiset hedelmäkakut kuuluvat jouluun.

Laatikkoruoat, luumukiisseli ja piparkakut omaksuttiin säätyläissaleista talonpoikaispöytiin 1800-luvulla ja 1900-luvulla.

Nykypäivänkin lapset leikkivät yhdessä, esimerkkiä näyttävät Pihakoivun päiväkodin Peipposet. Kuva: Sara Mäki
Lapset leikkivät Finlayson-Forssa Oy:n lastentarhan joulujuhlassa vuonna 1950. Kuva: Sara Mäki

Joulukalentereissa ei ollut alkuunsa luukkuja, mutta kutakin päivää varten siihen oli liimattu jouluaiheisia kuvia. Ensimmäiset adventtikalenterit ilmestyivät Saksassa 1900-luvun alussa. Suomessa luukkukalenterit tulivat tunnetuiksi 1930-luvulla ja yleistyivät sotien jälkeen nopeasti.

Tämän päivän joulukalenterit voivat sisältää leluja, kosmetiikkatuotteita, makeisia ja niin edelleen. Nykyään on myös innostuttu tekemään itse joulukalenteri ystäville, perheenjäsenille tai vaikkapa lemmikille.

Joulukuvaelma Viksbergin Virityksen pikkujouluissa vuonna 1950. Kuva: Sara Mäki
Tässä on Taikatuulen päiväkodin joulukuvaelma tänä vuonna esitettynä. Kuva: Sara Mäki

Joulukirkko on luterilaisen kirkkovuoden pyhistä suosituin ja monille joulukirkko on ainoa vuoden aikana vierailtava jumalanpalvelus. Kirkossa käynti on kuitenkin vähentynyt. Jouluaattona käydään kuuntelemassa kirkossa jouluevankeliumi. Joulukirkossa nähdään joulukuvaelma samaan aikaan, kun evankeliumia luetaan. FL

Lähteet: Wikipedia, www.jouluinfo.fi

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic