Lounais-Häme

Suomalainen leipäkori -hanke ylitti odotukset

Suomalainen leipäkori -hanke käynnistyi maaliskuussa 2016 ja hankkeelle haettiin rahoitusta kolmeksi vuodeksi, mutta lopulta rahoitus jäi kahden vuoden mittaiseksi.

Hanke lähti liikkeelle Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän Elintarvikealan koulutusklusterisssa, jossa nousi esille leipomoyrittäjien huoli alan kehityssuunnasta. Keskusteluissa yritysten kanssa ja taustatutkimuksissa nousi esille tarve leipomoalan täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tuontituotteita vastaan.

 

Suomessa on noin 680 leipomoa ja ala työllistää arviolta 10 000 henkilöä. Suomalainen kuluttaa vuodessa noin 48 kiloa leipomotuotteita, mutta kuitenkin joka neljäs myydyistä leipomotuotteista on ulkomaalaista alkuperää.

-Se on hirveä määrä kun ottaa huomioon, että Suomessa on leipomo melkein joka pitäjässä, hanketta vetämään lähtenyt projektipäällikkö Minna Mäkinen toteaa.

Paikalliset leipomot kilpailevat ulkomaalaisten tuotteiden lisäksi Fazerin ja Vaasan leipomoiden kanssa, jotka hallitsevat Suomen leipomotuotemarkkinoita.

-Suomalainen kun menee kauppaan, niin tuotteet ostetaan silmät kiinni hyllystä eikä edes ajatella mitä ne sisältävät. Ollaan vaan niin totuttu samoihin tuotteisiin, Paijan tilan leipomoyrittäjä Anna Paija harmittelee.

Leipomoalaa vaivaa myös työvoimapula. Osa hyvin toimineista yrityksistä on joutunut laittamaan lapun luukulle, koska osaavia työntekijöitä ei vain ole.

-Mielestäni se on erikoista, kun työvoimatoimistot ovat pullollaan täynnä ihmisiä. Siinä ei asiat kohtaa, Mäkinen ihmettelee.

 

Hankkeen tavoitteeksi asetettiin leipomoalan koulutustarjonnan monipuolistaminen sekä leipomoalan osaamiskeskittymän muodostaminen Kanta-Hämeeseen ja välillisesti koko Suomeen.

Mäkisen mukaan nämä tavoitteet ylitettiin kirkkaasti.

-Teimme yhteistyötä 80 leipomon kanssa, kun hankkeen alussa aktiiveja oli vain kymmenkunta. Kasvu oli siis huimaa.

-Saimme myös järjestämisluvat kaikkiin kuuteen leipomoalan tutkintoon, kun aiemmin meillä oli lupa vain yhteen eli elintarvikealan perustutkintoon. Suomessa vain neljällä oppilaitoksella on kaikki nämä luvat, Mäkinen kertoo.

 

Hankkeen toiminta-alueeksi määritelty Kanta-Häme laajeni nopeasti valtakunnalliseksi. Leipäkori kiersi ympäri Suomea RoadShow-tapahtumien merkeissä muun muassa Tampereella ja Seinäjoella. Tapahtumissa oli yhteensä satoja osallistujia.

-Ei siinä kauan mennyt kun puhelin alkoi soimaan ja lähdimme kiertämään Suomea. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen oli kuitenkin lyötävä jarrua ja hommaan piti saada joku tolkku. Aika ei vain riittänyt kaikkeen, kun hankkeessa oli 1,5 työntekijää, Mäkinen sanoo.

Hankkeen aikana toteutettiin myös lukuisia koulutuspäiviä, jotka saivat leipomoalan yrittäjiltä kiitosta.

-Koulutuspäivillä oli helppo verkostoitua. Pääsi keskustelemaan ja moni asia aukesi, kun pääsi puhumaan muiden yrittäjien kanssa, Paija kehuu. FL

 

Suomalainen leipäkori

1. maaliskuuta 2016 alkanut hanke päättyi 31. maaliskuuta 2018.

Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja säilyttää Suomen leipomoala elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Hanke etsi ja toteutti matalan kynnyksen tapoja kehittää leipomoiden liiketoimintaa ja kannattavuutta.

Kantavaksi ajatukseksi nousi koulutus ja sen tarjoaminen leipomoalan ammattilaisille.

Tavoitteena oli myös lisätä verkostoitumista, yhteistyötä ja kumppanuutta.

Hankkeen aikana toteutettiin ilmaisia koulutuspäiviä sekä leipomoyrittäjien matka leipomo- ja konditorioalan messuille Saksan Stuttgartiin.

Hanke teki yhteistyötä opetushallituksen, leipomoalan tutkintoja järjestävien oppilaitosten, Leipuriliiton, Satafoodin ja Iloisten leipureiden kanssa.

Hankkeella oli 1,5 työntekijää: projektipäällikkö Minna Mäkinen ja projektityöntekijä Seppo Rantanen.

Hanke sai Elinkeino-, liikenne ja ympäristö -keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahasto ESR:n rahoitusta.

Kokonaisrahoitus oli 226 000 euroa.

Hankkeen toteutti Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä.

Hankkeen motto oli “Pidetään Suomi leivottuna”.

Uusimmat