Lounais-Häme

Suomalainen on yhä lihansyöjä – ilmastoystävälliseen ruokavalioon on matkaa, mutta muutoksia on tapahtunut

Suomalainen söi keskimäärin 81 kiloa lihaa vuodessa viime vuonna. Näin kertoo Luonnonvarakeskuksen viime viikolla julkistettu ravintotase-tilasto. Määrä on sama kuin vuonna 2016, mutta kasvua on ollut pitkään. Esimerkiksi vuonna 2000 suomalainen söi 69,5 kiloa lihaa.

-Siipikarjanlihaa syötiin vuonna 2017 kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Naudanlihan kulutus kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus sen sijaan laski vajaa neljä prosenttia, Luonnonvarakeskus kertoo.

Lihaa ei pidetä ilmastoystävällisenä ruokana. Maailmanlaajuisesti eläintuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vie maata alkuperäiseltä luonnolta ja muun ruoan tuotannolta.

Myös maitotuotteet ovat ilmaston kannalta epäystävällisiä, mutta ainakin maidon kulutus on Suomessa laskussa. Viime vuonna suomalainen käytti maitoa 116 kilon edestä. Vuonna 2000 vastaava luku oli noin 148 kiloa ja vuonna 1956 määrä oli jopa 390 kiloa.

-Rasvattoman maidon kulutus pieneni edellisvuodesta yli 14 prosenttia. Kevytmaidon kulutus pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Täysmaidon kulutus sen sijaan kasvoi seitsemän prosenttia, Luonnonvarakeskus ilmoittaa.

Piimän ja viilin kulutus laski noin kuusi prosenttia edellisvuodesta. Jogurttia kului saman verran kuin vuonna 2016 eli 20 kiloa henkeä kohti.

Juustoa syötiin vuonna 2017 hieman alle 26 kiloa. Juuston kulutus on ollut 2000-luvun kasvussa, sillä vuonna 2000 sitä kului 16,5 kiloa henkeä kohti.

Viime vuonna sitrushedelmien kulutus laski kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa. Tuoreiden vihannesten kokonaiskulutus nousi hieman ollen noin 52 kiloa henkeä kohti. Se on kuitenkin lähes kymmenen kiloa enemmän kuin vuonna 2000.

Kotimaisuus on tärkeätä

Suomalaiset ovat kuitenkin sikäli ilmastoystävällistä kanssa, että moni suosii kotimaisia eli lähellä tuotettuja tuotteita. Sitran viime vuonna teettämässä kyselyssä 79 prosenttia kertoi suosivansa kotimaista ruokaa. Samoin ekologista kausiruokaa kertoi suosivansa 57 prosenttia.

Järvikalojen kohdalla prosenttiluku on 43. Luomua kertoo suosivansa 43 prosenttia, mutta jokapäiväisessä arjessa luomun suosiminen onnistui hyvin vain 26 prosentilla vastaajista.

Sitran teettämä tutkimus perustuu 2000 henkilön vastauksiin.

 

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic