Lounais-Häme

Suomalaisella joulupukkiperinteellä on nyt virallinen asema

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt suomalaisen joulupukkiperinteen Elävän perinteen kansalliseen luetteloon.

Elävän perinteen kansallinen luettelo on Museoviraston ylläpitämä ja se perustuu YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Suomalaista joulupukkiperinnettä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon haki Joulupukkisäätiö yhdessä Finpron Visit Finlandin kanssa.

Suomalaisessa perinteessä olennaista on, että Joulupukki tulee Lapin Korvatunturilta, missä Joulupukki asustelee lumen keskellä porojen ja tonttujen kanssa. Perinnettä pitävät yllä erityisesti vanhemmat kertomalla lapsille Joulupukista, mutta myös tiedotusvälineet kertomalla joulunvieton perinteistä.

– Suomalainen Joulupukki ja siihen liittyvät perheiden perinteet ovat meille suomalaisille niin läheisiä ja tuttuja, ettei niitä aina edes mielletä kuuluvaksi kansalliseen kulttuuriperintöön. Se on niin arvokasta ja hienoa, että voisimme hyvin viedä sitä paljon laajemmin ulkomaille. Kiltteydelle, toisten auttamiselle ja hyvälle mielelle on aina kysyntää, sanoo Joulupukkisäätiön asiamies Jari Ahjoharju.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ensi vuonna, mitä kansallista kulttuuriperintökohdetta se esittää Unescon ylläpitämään kansainväliseen kulttuuriperintöluetteloon. Joulupukkisäätiön Ahjoharju toivoo, että Suomen ehdokas olisi suomalainen joulupukkiperinne.

Unesco luetteloi aineettoman kulttuuriperinnön lisäksi arvokkaiksi katsottuja maailmanperintökohteita, joiksi Suomesta on nimetty muun muassa Suomenlinna, Vanha Rauma ja Merenkurkun saaristo.

Uusimmat