Lounais-Häme

Suomalaisen ruoka vie 0,42 hehtaaria

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Anneli Nuoranne kertoo, että Suomalainen ruokapöytä -määräala kuvaa ruoantuotantoa Suomessa, ei niinkään sitä pinta-alaa, mikä tarvittaisiin omavaraisuuteen.

-Kuitenkin osa suomalaisesta tuotannosta viedään ulkomaille, ja samaan aikaan ostamme ulkomailta esimerkiksi viljaa.

Suomalainen peltoviljely on kuitenkin tehostunut koko ajan. Kaskitaloudessa yhden ihmisen vuosittaisen viljantarpeen täyttämiseksi tarvittiin peräti viisi hehtaaria maata, kun taas nykyisillä viljelymenetelmillä samalla peltoalalla ruokitaan jo 80 ihmistä.

Maanviljelyä harrastamattomalle saattaa tulla yllätyksenä, että suurin osa viljelyalasta kuuluu muuhun kuin suoraan ruoan kasvatukseen. Lähes puolet maan peltoalasta käytetään pelkästään nautakarjan rehun tuottamiseen – kaikkien kotieläinten rehuntuotantoon kuluu yhteensä 80 prosenttia peltomaasta. Vain 20 prosenttia kaikesta viljellystä tulee suoraan ihmisten ruoaksi.

 

Jokaista ihmistä kohti kotimaisia viljoja kuluu vuodessa noin 97 kiloa, josta myllyteollisuuteen menee 69 kiloa ja oluen sekä muun alkoholin valmistukseen 28 kiloa.

Leipähyllyllä ei voi päätellä, mikä viljoista vie suurimman osan viljelypinta-alasta.

-Pinta-alallisesti mitattuna ohraa viljellään eniten, Nuoranne kertoo.

Suurin osa viljellystä ohrasta on rehuohraa. Vain kapea kaistale ohraviljelyn mallialasta on niin sanottua mysliohraa, jota käytetään mysleihin, leipiin ja muihin ruokiin. Suurin osa elintarvikeohrasta kuluu alkoholipitoisiin juomiin, kuten mallasjuomiin ja alkoholi- ja tärkkelystuotantoon.

Yhden neliömetrin ohrapelto tuottaa mallasta kuuteen pullolliseen olutta, joten suomalaisen parin vuoden takaiseen, noin 80 litran vuosittaiseen oluenkulutukseen tarvittava viljelyala on 40 neliömetriä.

Suomalaisen väkevien alkoholijuomien 5,3 litran vuosikulutukseen taas tarvitaan viinaohraa noin 14 kiloa. Tämän kasvattamiseen tarvitaan viljelypeltoalaa 41 neliömetriä.

 

Kauraa on perinteisesti viljelty lähinnä hevosten rehuksi, koska sen huonot leivontaominaisuudet ovat rajoittaneet sen käyttöä ruoaksi. Viime aikoina kuitenkin kaurasta on jalostettu paljon uudenlaisia ruokatuotteita, esimerkkinä vaikkapa uusin suosikki nyhtökaura. Kauran käyttö ruokatuotannossa onkin viime vuosina noussut.

Kauran käytön lisääminen näkyy peltoalalla konkreettisesti. 18 metrin pituisella määräalalla ennen puolisen metriä vienyt palsta on nyt noin metrin leveä.

-Voidaan puhua jo kaurabuumista, arvelee Nuoranne.

Tutkimusassistentti on tyytyväinen kauratuotteiden lisääntymiseen. Kaurasta saa korkealaatuista valkuaista ja tyydyttämättömiä rasvahappoja, minkä lisäksi se sisältää muitakin terveyttä edistäviä ainesosia.

 

Vain toinen puoli mallipeltoalasta esittelee ruokaviljelyä. Toinen puoli on omistettu karjankasvatukselle ja rehuntuotannolle. Malliniityllä käyskenteleekin ayrshire-lehmiä, ja niiden vieressä olevat peltotilkut esittelevät rehuohraa, -vehnää ja härkäpapua.

-Karjan valkuaislähteenä käytetään yleensä rypsiä ja tuontisoijaa, mutta olen ilokseni huomannut, että kotimaisen härkäpavun viljely rehuksi on lisääntynyt, Anneli Nuoranne toteaa. FL

 

Perinnekasvisten käyttö Suomessa
Nauris on ollut tärkeimpiä viljelykasvejamme, mutta nykyään sitä syödään vain 1–2 kappaletta vuodessa per henkilö. Palsternakkaa ja mukulaselleriä käytetään vähemmän kuin yksi.Punajuurta kasvatetaan lähinnä säilykkeeksi. Sitä käytetään noin kilo henkilöä kohti.Perunaa syödään 50 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Senkin käyttö on vähentynyt.Ruokaherneen kulutus on noin puolitoista kiloa per henkilö, hernekeittona 9 litraa.Porkkana on Suomen suosituin vihannes. Sitä käytetään noin 8,5 kiloa henkilöä kohti.Eri kaalilajikkeiden kulutus on noin 6 kiloa per henkilö. Kaali arvioidaan maailman tärkeimmäksi vihanneskasviksi.Sipuli on porkkanan ja kaalien jälkeen Suomen kolmanneksi käytetyin vihannes. Sitäkin kuluu noin 6 kiloa vuodessa asukasta kohti.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic