Lounais-Häme

Suomalaiset eivät ole turhan optimisteja – Kyselyssä vain neljän asian 30:stä uskotaan kehittyvän paremmaksi

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore kysely paljastaa suomalaisten synkistelevän asenteen. Pessimisti ei pety, kun tulevaisuudelta ei odota liikoja.
Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan suomalaisten huolena ovat erityisesti asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sote-palvelut ja turvattomuus.

Enemmistö suomalaisista odottaa kehityksen kulkevan maassamme vääjäämättömästi huonompaan suuntaan.

Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi kansalaisilta, miten he uskovat 30 eri asian kehittyvän Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vastaajat saivat arvioida muun muassa koulutusmahdollisuuksia, yritystoiminnan vireyttä, maan taloudellista tilannetta, elämisen laatua ja kansalaisten toimeentuloa.

Vain neljässä asiassa tulevaisuus nähtiin valoisana. Suomalaiset uskovat, että parempaan suuntaan mennään sukupuolten tasa-arvossa, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa, kauppapalveluissa ja kulutusmahdollisuuksissa. Uskoa riitti myös maamme vetovoiman kasvuun matkailukohteena.

 

Asumisen hinnannousu on suurin pelko

Eniten suomalaisia huolettavat asumiskustannusten (75 prosenttia suomalaisista), maaseudun (68 %) sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen (61 %) kehitys.

Kehittämissäätiön asiamiehen Antti Mykkäsen mukaan samat huolenaiheet ovat nousseet muissakin kyselyissä esille. Ne eivät tutkijaa yllätä.

– Kansalaiset ovat esimerkiksi kantaneet huolta sosiaali- ja terveyspalveluista noin 30 vuoden ajan, kun kuntien palveluista ja niiden saatavuudesta on kysytty. Se on aina kärjessä, perushuolenaihe.

Yllättävintä tuloksissa oli Mykkäsen mukaan suomalaisten turvattomuuden tunne. Yli puolet vastaajista näki kehityksen etenevän huonoon suuntaan rikollisuudessa, eri yhteiskuntaryhmien välisissä jännitteissä, terrorismin uhassa, ympäristön tilassa, maahanmuuton seurauksissa ja maan velkaantumisessa.

Luottamus päättäjiinkin horjuu, ja 56 prosenttia suomalaisista uskoo sen heikentyvän entisestään tulevina vuosina.

Mykkäsen mukaan tulokset kertovat myös yhteiskunnassa käytävistä keskusteluista ja niistä syntyvistä mielikuvista.

– Mielikuvien perusteellahan ihmiset näihin vastaavat. Jos ihminen ei ole konkreettisesti asian kanssa tekemisissä, kyse on enemmän mielikuvista.

 

Joka kolmas uskoo elinolojen heikkenevän

Kokonaisuutena elinolojen heikentymistä odottaa kolmannes suomalaisista. Neljännes ei usko minkäänlaiseen muutokseen, ja reilu neljäsosa arvelee elinolojen kohentuvan.

– Kolmasosa ei ole vielä dramaattinen, sillä harvoin yli 70 prosenttia on samaa mieltä mistään asiasta. Mutta ei voi myöskään sanoa, että Suomen kansa olisi erityisen optimistinen tulevaisuuden näkemyksissään, Mykkänen arvioi.

Kyselyn mukaan heikommin koulutetut, työntekijät ja pienituloiset ovat keskimääräistä useammin huolissaan taloudellisen hyvinvoinnin, elämisen laadun, rikollisuuden ja maahanmuuton kehityksestä Suomessa.

Naiset murehtivat miehiä enemmän terveys- ja sosiaalipalveluista sekä luonnosta, ja miehet taas kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen vähenemisestä sekä luottamuksen murenemisesta päättäjiä kohtaan.

Myös ikä ja puoluekanta erottuivat vastauksissa. Keski-ikäiset ovat keskimääräistä alakuloisempia, ja perussuomalaisten sekä vasemmistoliiton kannattajat uskovat muita yleisemmin elinolojen maassamme kurjistuvan. Keskustalaiset ja kokoomuslaiset ovat muita toiveikkaampia.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 049 Manner-Suomen alueella. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic