Lounais-Häme

Suomalaiset kertakäyttömaskit tulossa kauppoihin viimeistään ensi viikolla

Kuluttajamaskin markkinoinnissa ei saa väittää, että se suojaisi käyttäjäänsä.
Kasvomaskien käytön hyödyistä ja haitoista on keskusteltu pitkään. Kuvassa Sanser Oy:n valmistamia kasvomaskeja. Kuva: Timo Marttila
Kuluttajamaskeja ei tule sekoittaa käyttäjää suojaaviin hengityksensuojaimiin tai kirurgisiin suu-nenäsuojiin. Kuvituskuva: Timo Marttila

Kuluttajille suunnattuja suomalaisvalmisteisia kertakäyttömaskeja on tulossa laajasti kauppoihin suurimmissa kauppaketjuissa viimeistään ensi viikolla.

Ensimmäisten K-kauppojen valikoimiin on tullut kotimaisesta kuitukankaasta valmistettuja kertakäyttömaskeja kesäkuun alussa. Viimeistään ensi viikolla maskit on tarkoitus tuoda kaikkien maan K-ruokakauppojen tilattavaksi.

– Menekki vaihtelee paljon. Joissain kaupoissa maskit on saman tien myyty loppuun, kertoo K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi.

Ensimmäisessä erässä K-ryhmän maskeja valmistetaan noin 600  000.

Kotimaisia kertakäyttömaskeja on tulossa ensi viikosta alkaen laajasti myös S-ryhmän kauppojen valikoimiin Prismoista alkaen, kertoo S-ryhmän valikoimajohtaja Päivi Hole.

Molempien ketjujen maskien hinta on noin euron.

Sekä S-ryhmän että K-ryhmän valikoimiin on tullut jo aiemmin keväällä kotimaisia kangasmaskeja. K-ryhmän mukaan niiden kysyntä ei ole ollut kovin suurta, S-ryhmän mukaan ”tasaisen maltillista”.

Maski ei ole hengityssuojain

Kuluttajille suunnattujen kasvomaskien eli niin sanottujen kansanmaskien on tarkoitus lähinnä vähentää käyttäjän pärskimien pisaroiden leviämistä. Kuluttajamaskeja ei siis tule sekoittaa käyttäjää suojaaviin hengityksensuojaimiin tai kirurgisiin suu-nenäsuojiin.

Kuluttajille suunnatuille maskeille ei ole olemassa yhtenäisiä standardeja, joten kasvomaskeina voidaan myydä monentasoista tavaraa: pestäviä, kertakäyttöisiä ja suodatusteholtaan vaihtelevia.

VTT:n testissä puuvillaisten maskien suodatustehoksi todettiin noin 20–30 prosenttia, polyesterikankaisten puolestaan noin 40 prosenttia. Esimerkiksi kotimaisen Ahlstrom-Munksjön kuitukankaan suodatustehoksi taas on VTT:n testissä todettu lähes 90 prosenttia. Sekä K- että S-ryhmän myyntiin tulevien kertakäyttömaskien raaka-aineena on Ahlstrom-Munksjön kangas.

Kuluttajamaskeja koskevat vaatimukset kohdistuvat lähinnä niiden myyntiin: maskin mukana tulee muun muassa olla kaksikieliset käyttöohjeet, maskissa ei saa olla CE-merkintää, eikä markkinoinnissa saa antaa kuvaa, että maski suojaisi käyttäjäänsä.

– Kuluttajan on tärkeää tietää, mitä on ostamassa. Tuotteesta ei saa tulla virheellistä kuvaa, sanoo ylitarkastaja Asta Koivisto Tukesista.

Tukes on saanut kuluttajilta nelisenkymmentä ilmoitusta Suomessa myydyistä kasvomaskeista, joiden markkinoinnissa on esitetty virheellisiä väitteitä.

Erilaisten maskien vertailu voi kuluttajan näkökulmasta pian helpottua. Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on laatimassa kangasmaskeille esistandardin, jonka pitäisi valmistua kesäkuun puolivälissä. Esistandardi ei velvoita valmistajia, mutta ne voivat käyttää sitä apuna tuotteita valmistaessaan.

Kuluttajaturvallisuuslain mukaan maskit eivät saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälleen.

Hyödystä eriäviä kantoja

Suomessa virallista suositusta kasvomaskien käytöstä ei ole annettu. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan näyttö kasvosuojusten vaikutuksesta on vähäinen, kun taas hallituksen tiedepaneeli on raportissaan suositellut kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä.

Myös monet suomalaistutkijat ovat vedonneet maskien käytön puolesta avoimella kirjeellä.

Monet Euroopan maat suosittelevat kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla. STT

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic