Lounais-Häme

Suomalaiset mittaavat nyt askeleitaan, untaan ja stressitasojaan

Älykellojen myynti on vilkastunut, yksi syy on korona-aika. Työterveyspsykologin mukaan laitteissa voi piillä stressivaara.
Gigantin myyntipäällikön mukaan yhä useammat haluavat konkreettista tietoa omasta kunnostaan, voinnistaan ja jaksamisestaan. Älykelloilla voidaan mitata muun muassa askeleita, sykettä ja palautumisaikoja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Gigantin myyntipäällikön mukaan yhä useammat haluavat konkreettista tietoa omasta kunnostaan, voinnistaan ja jaksamisestaan. Älykelloilla voidaan mitata muun muassa askeleita, sykettä ja palautumisaikoja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Älykellojen myynti on saanut vauhtia korona-ajasta. Viime vuonna Suomessa myytiin kauppaketju Gigantin arvion mukaan noin 300  000 äly- ja urheilukelloa, tänä vuonna niitä myydään arviolta 400  000.

Laitteet alkoivat yleistyä Suomessa vuonna 2013, ja niiden suosio on noussut vuosittain – tänä vuonna erityisen paljon, mikä varmasti osittain johtuu koronatilanteesta, kertoo Gigantin myyntipäällikkö Mikko Pesonen.

–  Monella on ollut enemmän aikaa pysähtyä hyvinvointinsa äärelle. Yhä useammat haluavat konkreettista tietoa omasta kunnostaan, voinnistaan ja jaksamisestaan, Pesonen sanoo.

Älykelloilla voidaan mitata muun muassa askeleita, sykettä, palautumisaikoja, unenlaatua ja stressitasoja.

Kun äly- ja urheilukellot tulivat Suomen markkinoille, niitä ostivat Pesosen mukaan lähinnä aktiiviurheilijat, mutta nykyään niitä käyttävät kaikenikäiset suomalaiset alakouluikäisistä eläkeläisiin.

Mittailu voi motivoida muutokseen

Työterveyspsykologin ja aivojen asiantuntijan Mona Moisalan mukaan älylaitteiden tarjoamaa konkreettista ja numeerista tietoa on usein helpompi käsittää kuin abstraktimpaa tietoa.

–  Oman olotilan perusteella voi olla vaikea arvioida, onko esimerkiksi stressaantunut. Kun mittari on punaisella, keltaisella tai vihreällä, asiasta on helpompi saada kiinni. Laitteiden suosiota selittää varmasti myös nykypäivän kulttuuri: moni haluaa kehittää itseään ja oppia ymmärtämään itseään paremmin, Moisala kuvailee.

Moisalan mielestä älykelloihin liittyy paljon hyviä puolia. Ihmiset saattavat havahtua huomaamaan, että esimerkiksi oma uni on odotettua huonolaatuisempaa.

Tämä voi motivoida tekemään erilaisia elämäntapamuutoksia: välttämään alkoholin juomista ennen nukkumaanmenoa, liikkumaan enemmän tai rauhoittamaan iltatoimia.

–  Myös esimerkiksi askelten vähäinen määrä voi tulla yllätyksenä, kun ottaa askelmittarin ensimmäistä kertaa käyttöön. Muutos on mahdollinen vasta, kun tiedostamme tilanteen, Moisala huomauttaa.

Laitteesta saattaa tulla myös rasite

Moisala muistuttaa, että mittailuun liittyy myös kääntöpuolensa: sen myötä omaa terveyttään voi ”ruveta suorittamaan”. Jos numerot eivät menekään toivottuun suuntaan, mittailu saattaa aiheuttaa ylimääräistä stressiä tai ahdistusta. Moisalan mukaan uni on tästä hyvä esimerkki.

–  Suuri osa uniongelmista liittyy nimenomaan stressiin. Kun unettomuutta alkaa ilmetä, ihminen helposti murehtii tilannetta, mikä pahentaa uniongelmia entisestään. Jos mittari kertoo toistuen huonoista öistä, se voi lisätä paineita, Moisala sanoo.

Askeleiden mittaaminen voi olla aluksi innostavaa, mutta jos ihminen ei esimerkiksi koskaan pääse tavoitteisiinsa, laite voi aiheuttaa huonoa omaatuntoa tai pahimmillaan viedä liikunnasta ilon.

Moisalan mukaan älylaitteen käyttäjän on tärkeä tunnistaa, antaako laite tietoja, jotka toimivat motivaattorina ja vievät vointia parempaan suuntaan, vai muodostuuko laitteesta ylimääräinen rasite tai velvollisuus.

Moisala arvioi, että etenkin kovin suorittajahenkisille, tunnollisille sekä ahdistukseen tai oman kehonsa neuroottiseen tarkkailuun taipuvaisille henkilöille mittaustulosten seuraaminen voi muodostua helpommin kuormitustekijäksi kuin motivaattoriksi.

Tuloksiin pitäisi osata reagoida

Kun mittailee älylaitteilla omaa kuntoaan, untaan tai stressitasojaan, mittaajalla on tärkeää olla kykyä perehtyä ja tarvittaessa myös reagoida saamiinsa tietoihin, huomauttaa Moisala.

Mitään tiettyä suositusikärajaa hän ei osaa laitteille antaa.

–  Keski-ikäinen voi olla ihan yhtä pihalla kuin esimerkiksi teini-ikäinen sen suhteen, mitä mittaustulokset tarkoittavat ja mitä niille pitäisi tehdä. Jos laite paljastaa esimerkiksi korkeat stressitasot, pelkästään tällä tiedolla ihminen ei tee mitään. Aina pitäisi olla tiedossa myös se, miten mahdollisiin huonoihin tuloksiin voi vaikuttaa.

Moisala neuvoo, että mittaukset voi tehdä yhteistyössä ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi psykologi voi neuvoa korkeiden stressitasojen laskemisessa tai unihoitaja unenlaadun parantamisessa.

Vaihtoehtoisesti älylaitteen käyttäjä voi itse selvittää, mitkä asiat arjessa aiheuttavat esimerkiksi stressiä, ja perehtyä keinoihin, joilla stressiä olisi mahdollista helpottaa – auttaako omalla kohdalla esimerkiksi liikunnan tai harrastusten lisääminen vai lepo.

Moisala muistuttaa, että laitteiden kertomiin tietoihin kannattaa aina suhtautua pienellä varauksella.

Jos esimerkiksi herää aina väsyneenä, mutta mittausten perusteella unenlaatu on hyvää, tulisi luottaa omaan oloon ja miettiä, mitä väsymykselle olisi tehtävissä.

–  Jos taas itsellä on virkeä ja hyvä olo, mutta mittausten perusteella unenlaatu on huonoa, toimenpiteille ei välttämättä ole tarvetta. Mittaustulokset eivät ole absoluuttisen tarkkoja, ja oleellisinta on aina oma fiilis. STT

Uusimmat

Fingerpori

comic