Lounais-Häme

Suomalaiset rauniopelastajat kuuluvat kansainväliseen eliittiin

Kansainvälisiin tehtäviin kouluttautuneiden palomiesten osaamista halutaan hyödyntää tehokkaasti myös kotimaassa.

Kriisinhallintakeskus on aloittanut hankkeen, jonka tarkoitus on koordinoida kansainvälisiin tehtäviin erikoiskoulutetun henkilöstön toimintavalmiutta ja käyttöä myös Suomessa.

-Jos kotimaassa tapahtuu osaamistamme vaativa onnettomuus, ryhmä olisi valmis toimimaan hyvin nopeasti, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kansainvälisestä toiminnasta vastaava palomestari Juha Alander.

Suomessa on noin 200 palomiestä ja ensihoitajaa, jotka ovat vapaaehtoisesti kouluttautuneet kansainvälisiin tehtäviin. Kanta-Hämeen laitoksella heistä työskentelee kolme.

-Ryhmä on erikostunut pelastamaan uhreja raunioista, sekä tukemaan romahtamisvaarassa olevia rakennuksia ja läpäisemään turvallisesti rakenteita.

Mahdollisia tilanteita, joissa pelastusmuodostelmaa voitaisiin kotimaassa tarvita, ovat esimerkiksi räjähdysonnettomuudet tai pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle nousevien tornitalojen suuronnettomuudet.

-Suomessa on myös sortunut halleja lumikuormien takia. Tuho muistuttaa maanjäristyksen aiheuttamia vaurioita pienemmässä mittakaavassa. Ryhmällämme on maan paras osaaminen näissä tilanteissa, Riihimäen paloasemalla työskentelevä palomies Ville Ruokonen sanoo.

Ruokonen osallistui tammikuun lopussa Tanskassa järjestettyyn arviointiin, jossa Suomen raskaan rauniopelastusmuodostelman osaaminen mitattiin maanjäristyksen tuhoja simuloivassa harjoituksessa.

-Arvion mukaan Suomen ryhmä on yksi parhaista joukkueista maailmalla.

Suomalainen pelastusmuodostelma ei ole toistaiseksi kokonaisuudessaan osallistunut kansainväliseen operaatioon. Vuoden 2015 tuhoisan Nepalin maanjäristyksen aikana Suomi sai avunpyynnön.

-Olimme kiitotien päässä valmiina lähtöön, kun Katmandun lentokenttä ilmoitti, ettei pysty enää ottamaan pelastusryhmiä vastaan, Ruokonen kertoo.

Pelastusryhmä on jatkuvassa toimintavalmiudessa.

-Kutsun saaneen henkilön on välittömästi vastattava, onko hän käytettävissä. Tiimi on valmis lähtöön 12 tunnin sisällä apua tarvitsevan valtion virallisesta avunpyynnöstä ja sisäministeriön tekemästä avustuspäätöksestä, Ruokonen kertoo.

Suomi on lähettänyt suuronnettomuuksiin yksittäisiä asiantuntijoita ja tarkkailijoita.

Suomessa kansainvälinen apu voisi olla tarpeen esimerkiksi suuren metsäpalon sattuessa.

-Ruotsin metsäpaloja sammutettiin 2014 Etelä-Euroopan valtioiden sammutuslentokoneilla. Pohjoismailla on käytettävissään lähinnä helikopterikalustoa, Alander kertoo.

Pelastuslaitokset suhtautuvat eri tavoin henkilöstön kouluttautumiseen kansainvälisiin tehtäviin.

-Joissakin laitoksissa toimintaan pitää osallistua loma- tai vapaapäivinä. Meidän henkilöstömme saa harjoituksiin palkallista virkavapaata, ja muista kuluista vastaa Kriisinhallintakeskus, Juha Alander kertoo.

Ville Ruokosen mukaan erikoiskoulutus tuo osaamista koko laitokselle.

-Koulutin juuri työpaikallani, kuinka nostoja ja siirtoja voidaan tehdä, ja parhaillaan suunnittelen korkean paikan pelastamisen koulutusta. HÄSA

Finn Rescue Team
Suomen raskas rauniopelastusmuodostelma Finn Rescue Team koostuu 74 henkilöstä ja 5 pelastuskoirasta.Kansainvälisiin tehtäviin on koulutettu suomalaisia pelastajia noin200Varustukseen kuuluu tonnikaupalla pelastuskalustoa: mm. hydraulisia työkaluja, sahoja, leikkureita, kameroita ja kuuntelulaitteita, sekä muodostelman omavaraisuuden takaavat teltat, viestiliikennevälineet ja leirikalustoa.Toiminnasta vastaa Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus CMC Finland.Katso videoTanskassa pidetyn Modex-harjoituksen (kuvassa alla) video verkkosivuillamme.

Uusimmat