Lounais-Häme

Suomella on yksi maailman parhaista vesitilanteista – kastelua vaativaa ruoantuotantoa voi Luonnonvarakeskuksen mielestä lisätä

Kasvihuoneviljely voisi veden riittävyyden perusteella yleistyä Suomessa.

Vesikriisit pahentuvat maailmalla. Maailman väestöstä noin 35 prosenttia asui vuonna 2005 vesiköyhällä alueella ja vuonna 2040 osuuden on arveltu olevan noin puolet väestöstä.

Suomessa tilanne on toinen, sillä pohjavesivarannot ovat täällä erinomaiset, kuten on myös veden laatu.

– Suomessa kulutetaan vain noin kaksi prosenttia vuosittain uusiutuvista makean veden varoista, kun kulutus pahimmilla vesikriisialueilla saattaa olla lähellä sataa prosenttia. Suomessa voitaisiin lisätä kastelua vaativaa ruuantuotantoa kuten kasvihuone- tai avomaakasvien viljelyä, sanoo Luonnonvarakeskus tänä vuonna tehdyssä raportissaan.

Maailmalaajuisesti tarkasteltuna Suomi on yksi niistä alueista, jotka voivat lisätä tulevaisuudessa vettä enemmän tarvitsevaa ruoantuotantoa. Näin olisi samalla mahdollista vähentää hieman ulkomailta tuotavien tuotteiden määrää. Suomalaisten vesijalanjäljestä osa muodostuu ulkomaisista elintarvikkeista.

Luonnonvarakeskus lukee vesitilanteen puolesta lisättävään tuotantoon myös lihan, vaikka liha- ja maitotuotteet ovat ilmastonmuutoksen kannalta haitallisia. Kotimainen tuotanto on tosin tässäkin kestävämpää kuin ulkomainen.

Keväällä Science-lehdessä julkaistussa laajassa tutkimuksessa todetaan, että liha- ja maitotuotteiden välttäminen on suurin tapa yksilölle pienentää vaikutustaan ympäristöön. Tutkimuksesta uutisoi myös Guardian-lehti.

Kyseisen tutkimuksen perusteella lihasta ja maitotuotteista saadaan vain 18 prosenttia ihmisten käyttämistä kaloreista ja 37 prosenttia proteiineista. Samaan aikaan liha- ja maitotuotanto käyttää 83 prosenttia maatalousmaasta ja aiheuttaa 60 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasu-päästöistä.

Ilman liha- ja maitotuotantoa voitaisiin maailmanlaajuisesti vähentää yli 75 prosenttia maatalousmaasta ja silti väestölle riittäisi ruokaa. Samalla maatalousmaata voitaisiin metsittää, mikä torjuisi ilmastonmuutosta sekä uutta sukupuuttoaaltoa.

Sademäärä vaihtelee

Suomen ruokatuotantoa voi osaltaan vaikeuttaa se, että sademäärät voivat vaihdella paljon kasvukauden aikana.

– Kevät ja alkukesä ovat esimerkiksi viljelykasveille usein liian kuivia, loppukesä ja sadonkorjuuaika puolestaan ovat usein liian sateisia. Lumen sulamisvedet korvaavat kuitenkin alkukesän vähäsateisuutta, luonnonvarakeskuksen raportissa sanotaan.

Ilmastonmuutoksen myötä on tosin mahdollista, että tämän vuoden kesällä pitkään jatkunut kuivuus yleistyy entisestään kovien helteiden kanssa. Tämä tarkoittaisi sitä, että maataloudessa pitäisi investoida entistä enemmän kastelujärjestelmiin. Pohjavettä olisi kuitenkin monin paikoin saatavilla.

Uusimmat