Lounais-Häme

Suomen läpi virtaa satoja miljoonia epäilyttävää rahaa – kokeneet talousrikostutkijat muuttaisivat lakia

Viranomaisten hartiat eivät riitä mutkikkaiden rahavirtojen alkuperän selvittämiseen.
Kuva: wilma hurskainen
Kuva: wilma hurskainen

Kun kahden hengen rakennusfirman läpi kulkee yli sata miljoonaa euroa, eikä yhtiöllä ole toimitiloja tai minkäänlaista liiketoimintaa, herää perusteltu kysymys siitä, onko rahaliikenne laillista. Tapauksessa rahojen selityksenä oli olemattoman moottoritiehankkeen konsultointi Venäjällä, ja rahat tulivat 790 yhtiöstä kahden tekaistun pöytälaatikkofirman tileille rikollisliigan hallinnoimaan pankkiin. Kun tällainen raha jatkaa heti suomalaisfirmaan tultuaan matkaa ulkomaille satoihin yhtiöihin, hälytyskellot soivat jo äänekkäästi.

Käräjäoikeudessa rahanpesutuomiota ei kuitenkaan jutussa tullut, sillä viranomaiset eivät pystyneet todistamaan Venäjältä tulleiden rahojen olevan rikollista alkuperää. Rikosoikeudessa syytetyn ei myöskään tarvitse itse esittää aukotonta näyttöä siitä, että rahat olisivat peräisin laillisesta lähteestä.

Tämä tuskastuttaa kahta kokenutta talousrikostutkintoja vetänyttä poliisia. Keskusrikospoliisin (KRP) rikostarkastaja, oikeustieteen tohtori Jarmo Koistinen ja KRP:n rikostarkastaja Tomi Taskila katsovat, ettei viranomaisilla ole riittäviä keinoja puuttua kansainväliseen rahanpesuun. Taskila on tutkinnanjohtajana paljon huomiota herättäneessä Airiston Helmi -tapauksessa.

Koistisen mukaan kohtuullisilla keinoilla voidaan selvittää sellaisia rahanpesujuttuja, joissa esirikos on tapahtunut Suomessa. Esirikos on nimitys sille rikokselle, josta saatua rahaa sitten rahanpesussa yritetään meikata lailliseksi. Kun rikos on tapahtunut ulkomailla, vaikeutuu selvittäminen merkittävästi ja kuvioon tulevat mukaan myös ulkomaiset viranomaiset.

–  Jos epäilyttävien rahavarojen omistajalle tai vastaajalle asetettaisiin velvollisuus selvittää varojen alkuperä ja oikeudessa arvioitaisi selvityksen luotettavuutta, se olisi yksi keino tehostaa tätä. Hollannin oikeusjärjestelmässä tätä periaatetta sovelletaan silloin, kun esirikoksesta ei ole selvyyttä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös sen hyväksynyt, Koistinen sanoo.

Selvältäkään tuntuva juttu ei välttämättä menesty oikeudessa

KRP:n rahanpesun selvittelykeskuksen rahanpesurekisteriin kirjattiin vuoden 2018 aikana rahansiirtoja Suomesta ulkomaille 260 miljoonan euron arvosta ja Suomeen saapuvia rahansiirtoja 325 miljoonan euron edestä. Suurimmasta osasta epäilyttäviä rahansiirtoja ei tiedetä, onko raha rikollista vai laillista pääomaa.

Taskila näkee tilanteen epäreiluna laillisten yritysten kannalta, sillä ne maksavat siitä, että antavat selvitykset toiminnastaan viranomaisille.

–  Ulkomainen pöytälaatikkoyhtiö voi harjoittaa toimintaa Suomessa, joka ulkoisesti näyttää epäilyttävältä, mutta sillä ei rikostutkinnassa ole velvollisuutta selvittää varojen taustaa, hän sanoo.

Rahanpesusyyttäjä torppaa poliisien ajatuksen

Rahanpesulainsäädännöstä tohtoriksi väitellyt valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta sanoo, että kyllä tilanne häntäkin tuskastuttaa, mutta hän pitää poliisien lähestymistapaa vääränä. Sahavirran mielestä viranomaisten pitää vain tutkia paremmin, eikä syytetyn oikeusturvaa ole syytä heikentää.

–  Ei ole mahdollista rikosjutuissa, että näyttötaakka kääntyisi syytetylle. Se on niin perustavanlaatuinen perusperiaate rikosoikeudessa. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että vaikka näyttötaakka olisi syytetyllä, se käytännössä siirtyy takaisin syyttäjälle, kun syytetty esittää hyvän tarinan.

Periaate, johon Sahavirta viittaa on syyttömyysolettama. Jokainen on rikosoikeudessa syytön kunnes toisin todistetaan. STT

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat