Lounais-Häme Forssa

Suomen vesilinnuilla menee huonosti – Riistalintujen vähentyminen pantu merkille myös Forssan metsästysseurassa

Rehevöityminen ja pienpetojen määrän kasvu rokottavat kovalla kädellä lintukantaa.
Taantuvien lajien joukossa on runsaita riistalajeja kuten kuvassa oleva telkkä, haapana ja tavi. Kuva: Tapio Tuomela
Taantuvien lajien joukossa on runsaita riistalajeja kuten kuvassa oleva telkkä, haapana ja tavi. Kuva: Tapio Tuomela

Suomen vesi- ja riistalintukannat ovat jyrkässä laskussa. Jos kehitys jatkuu pitkään nykyisenä, uiskentelee rannoilla kohta enää sinisorsia, kuikkia ja laulujoutsenia.

–   Sisävesillä 16 vesilintulajista kymmenen kanta on vähentynyt pitkällä aikavälillä eli 30 vuodessa. Kasvavia lajeja on ainoastaan nuo kolme. Taantuvien lajien joukossa on runsaita riistalajeja kuten haapana, tavi ja telkkä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos.

–   Jo aikaisemmin uhanalaisia ovat olleet heinätavi, punasotka, jouhisorsa ja nokikana. Niiden taantuminen on ollut tosi rajua. Punasotkia on jäljellä 600–750 paria, heinätaveja 500 –2  000 paria. Myös mustakurkku-uikku on hyvin uhanalainen

Notkahdus lintujen määrässä on havaittu myös Forssan metsästysseurassa, vaikka suuria vesistöjä ei seuran alueella sijaitsekaan.

– Lähinnä lampia ja tietysti Loimijoki, mutta kyllä sen huomaa, että lintuja on aiempaa vähemmän, puheenjohtaja Tero Kosunen vahvistaa.

Elinympäristöä heikentää moni seikka

Siivekkäiden vähenemisen syy voidaan tiivistää kahteen sanaan: elinympäristön huononeminen. Rehevöityminen ja pienpetojen määrän kasvu rokottavat kovalla kädellä vesilintukantaa.

– Tilanne on huono. Koska riistalinnut ovat meillä luonnonvara, niin jotain pitää todellakin tehdä, jotta tätä luonnonvaraa voidaan kestävästi hyödyntää tulevaisuudessakin, jatkaa maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Heidi Krüger.

– Sorsalajien elinympäristöt heikentyvät, kun rehevät järvet kasvavat umpeen, naurulokkiyhdyskunnat katoavat lintujärviltä, särkikalat kilpailevat ravinnosta ja pienpedot häiritsevät pesimärauhaa, Krüger jatkaa.

Sotkalla elinympäristöt kuntoon

Räpyläniekkojen auttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt tämän vuoden alusta Sotka-hankkeen, jolla parannetaan taantuneiden riistalintujen elinympäristöjä. Rahaa sitä varten on varattu kolme miljoonaa euroa.

Hankkeessa kehitetään muun muassa metsästykseltä rauhoitettuja levähdysalueita. Lisäksi perustetaan sorsalintujen poikastuotantoa edistäviä elinympäristöjä esimerkiksi patoamalla uusia kosteikkoja ja aloitetaan lintukantaa verottavien pienpetojen eli minkkien ja supikoirien tehopyynti.

Forssan metsästysseura kunnosti viime syksynä talkoilla kosteikkoa Loimijoessa Forssan Vieremässä. Puheenjohtaja Tero Kosunen kertoo seuran raivanneen linnuille pesäpaikkoja ja lentoreittejä.

– Kyseinen kosteikko on täysin rahoitettu metsästykseltä. Aluetta ei ole vuokrattu meille, ettei kukaan vahingossakaan menisi sinne.

Mökkiläinenkin voi kantaa korren kekoon

Samaan aikaan kun asiantuntijat yrittävät saada vesilintukantoja nousuun, voi tavallinen mökkiläinenkin auttaa lintukantojen pitämisessä monipuolisena. Keinot ovat yksinkertaisia.

– Voi itse pitää huolta siitä, että ei lisää rehevöitymistä. Samalla jokainen voi omalta osaltaan miettiä omaa rantaansa, eli onko siellä sellaista kasvillisuutta ja sellaista ympäristöä, mikä suosii lintuja pesintäaikana. Lintujen häiritsemistä pesinnän aikana tietysti pitää välttää, Krüger luettelee. STT-FL

 

Luitko tämän: Riistanhoito ja luonnonsuojelu rinnakkain: “Tavoitteet ovat samat, työkalut vain erilaiset” (FL 28.10.2018)

Fingerpori

comic

Näkoislehti

25.1.2020