Lounais-Häme

KESÄLEHTI: Suomen viimeiset torpparit löytyvät Tammelasta – Jukka ja Ulla Salonen pitävät huolta Kivilammin torpasta

Kivilammin torpalla Hämeen Härkätien varrella on vuosisatojen varrella levähtänyt monta kulkijaa. Nyt pihapiiristä huolta pitävät Jukka ja Ulla Salonen ovat tavallaan Suomen viimeiset torpparit.
Kun portti on auki, vieraita otetaan torpalla vastaan, Jukka Salonen kertoo. Kuva: Tapio Tuomela
Kun portti on auki, vieraita otetaan torpalla vastaan, Jukka Salonen kertoo. Kuva: Tapio Tuomela

Metsä humisee hiukan taustalla, lintu laulaa puun oksalla.

– Kuuntele. Tämän hiljaisempaa paikkaa ei löydy, Tammelassa sijaitsevan Kivilammin torpan nykyinen isäntä Jukka Salonen toteaa.

Torpan pihapiiri on rikkomattoman rauhan tyyssija – paitsi silloin, kun torpan seinän ohi jyrisee kuorma-auto Hämeen Härkätietä pitkin.

Pari vuosisataa sitten eivät autot vielä ohi ajaneet, mutta meteliä varmasti riitti aika ajoin silloinkin.

Torpalla on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä. Tästä on hyvä esimerkki päärakennuksen kammarin uuni. Kuva: Tapio Tuomela
Torpalla on pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä. Tästä on hyvä esimerkki päärakennuksen kammarin uuni. Kuva: Tapio Tuomela

Kivilammin torpalla oli nimittäin oikeus pitää kievaria ja polttaa viinaa, joten paikka oli suosittu levähdyspaikka esimerkiksi sotilaille ja erilaisille matkamiehille.

Historiatietoja torpalla sattuneista tapahtumista ei ole, mutta rikkaasta historiasta kertovat muun muassa Salosen pihamaalta löytämät erilaiset esineet. Mukana on muun muassa jättimäinen hevosenkenkä.

– Se on kai kulkeutunut tänne Saksasta.

Pihapiiristä Härkätien toisella puolella on myös vankiaitta, johon ovat yöksi päässeet niin rettelöitsijät kuin kuljetuksessa olleet vangitkin.

 

Virallisesti Letkun kylään kuulunut ja Saaren kartanon omistama Kivilammi oli aikanaan melko vauras torppa, sillä siihen kuului kaikkiaan 24 rakennusta, päärakennuksen ja vanki-aitan lisäksi muun muassa sikotarha, latoja, sauna ja vaja.

Rakennukset ovat valmistuneet 1850-lukuun mennessä.

– Vaikka tämä onkin ollut vauras torppa, ei elämä ole mitenkään helppoa ollut. Kyllä on töitä saanut tehdä, jos on meinannut leipänsä päälle saada jotain.

Torpan pihapiiristä on löytynyt monenlaista esinettä. Kuva: Tapio Tuomela
Torpan pihapiiristä on löytynyt monenlaista esinettä. Kuva: Tapio Tuomela

 

Tällä hetkellä pihapiiriin kuuluu kymmenen rakennusta, joista yksi on kuljetettu paikalle kilometrin päästä, muut ovat samasta pihapiiristä.

Salonen kehuu erityisesti Kivilammin rakennustekniikkaa. Rakennukset on melko todennäköisesti rakentanut sama mies. Torpan seinähirsissä näkyy yhä, kuinka rakentaja on ollut taitava piilukirveen käyttäjä.

– Nurkkasahauksetkin näyttävät rakennuksissa samanlaisilta, mutta tarkasti katsoen ne eivät ole, vaan ne ovat kaikissa vähän erilaiset. Rakentaja on ollut taiteellinen.

Moni rakennuksista on yhä todella hyvässä kunnossa.

– Päärakennusta on tutkittu useampaan kertaan ja ihmetelty, että kuinka talossa ei vieläkään ole hometta. Silloin osattiin rakentaa.

Siitä, että torpalla pysähteli paljon matkamiehiä, kertoo myös se, että pihapiirin kasvien joukossa on mukana harvinaisuuksia.

– Siemeniä on kulkeutunut hevosten kavioissa ja ihmisten jaloissa. Samoja kasveja on Hämeen Härkätien varrella muuallakin.

 

Rakentaja on ollut taitava. Esimerkiksi nurkkasahauksissa hän on käyttänyt mielikuvitusta. Kuva: Tapio Tuomela
Rakentaja on ollut taitava. Esimerkiksi nurkkasahauksissa hän on käyttänyt mielikuvitusta. Kuva: Tapio Tuomela

Ensimmäinen maininta historian kirjoissa Kivilammin torpasta on vuodelta 1795, jolloin vanhin osa päärakennuksesta on todennäköisesti valmistunut.

Siitä aina 1980-luvulle asti tilalla oli vakituista asutusta. Sen jälkeen se on ollut vapaa-ajanviettopaikkana.

Vuoden 1922 torpparivapautuslain yhteydessä silloinen iäkäs torppari ei lunastanut torppaa itselleen, vaan se on edelleen Saaren kartanon torppa. Saaren kartano ei silti koskaan liittänyt Kivilammin torppaa maihinsa.

Pihapiiriä hoitavat nyt Jukka ja Ulla Salonen, jotka ovat siis tavallaan Suomen viimeiset torpparit.

– Niin, oikeastaan, Jukka Salonen naurahtaa.

Saloset ovat hankkineet kalusteiksi aitoja 1800-luvun huonekaluja ja pitäneet pihapiiristä jatkuvasti huolta parhaansa mukaan.

Kivilammin torppa ei ole museoitu. Vierailla siinä saa silti.

– Kun portti on auki eli me olemme paikalla, silloin saa poiketa.

Päärakennuksen ikkunasta näkyy Hämeen Härkätien toisella puolella sijaitseva vankiaitta. Kuva: Tapio Tuomela
Päärakennuksen ikkunasta näkyy Hämeen Härkätien toisella puolella sijaitseva vankiaitta. Kuva: Tapio Tuomela

Uusimmat