Lounais-Häme Hämeenlinna

Suomen viljely taipuu ilmastonmuutokseen – Kasveille saadaan jopa kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä

Jalostusjohtaja Marja Veteläinen kertoo, että kasveille saadaan jopa kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä. Kasveja on jo kehitetty paljon.
Rypsistä on jo kehitetty paljon entistä vankempia lajikkeita. Kuva: markku åberg

Suomen viljelykasveja voidaan kehittää sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Marja Veteläinen sanoo, että jalostuksella on näin jo tehty.

– Nykylajikkeisiin on jo istutettu niitä ominaisuuksia, joita ilmastonmuutoksessa tarvitaan.

Kasveihin saadaan uusia ominaisuuksia, jotka kestävät entistä paremmin uusissa oloissa.

– On kysytty, voidaanko yhtä aikaa parantaa kuivuuden ja märkyyden kestävyyttä. Vastaus on, että osittain voidaan. Esimerkiksi kasvin hyvä juuri on sellainen ominaisuus, kertoo Veteläinen.

Jalostusjohtaja Veteläinen esitteli lajikehitystä keinona ilmastonmuutokseen sopeutumisessa Vilja-alan yhteistyöryhmän VYR:n seminaarissa Hämeenlinnassa. Pohjana oli ilmastotieteilijöiden ennusteet siitä, miten Suomen ilmasto muuttuu.

– Keinoina ovat uudet lajikkeet, erilaiset kasvuajat ja lajivalikoiman laajentaminen.

Veteläinen korostaa myös viljelijän ratkaisuja. Voidaan harjoittaa täsmäviljelyä. Peltojen kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeää.

Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, sanotaan aina ilmaston lämpenevän. Veteläisen mukaan kylmyyden kestävyydestä ei voida Suomessa luopua.

– Osassa Suomea talvehtimisolosuhteet voivavt olla vaikeammat talven lämpötilavaihteluiden vuoksi, Veteläinen sanoo.

Veteläisen mukaan kasvien kestävyyttä talvituhosieniä vastaan on kuitenkin kehitettävä. Vaativimpana tehtävänä hän pitää lajikkeita, jotka kestävät sään ääri-ilmiöitä. Korren ja varren lujuutta pitää kehittää.

– Talvehtimiskestävyyttä on koko ajan pystytty parantamaan. Kannattaa käyttää kotimaisia lajikkeita. Ulkomaiset lajikkeet eivät kestä.

Veteläinen esitteli esimerkkejä viljelykasvien kestävyyden ja satoisuuden huomattavasta kasvusta. 1980-luvun ohralajikkeilla saatiin satoja vajaa 5 tonnia hehtaarilta. Nyt uusilla lajikkeilla satoa saadaan 6 tonnia hehtaarilta.

– Rypsin uudet lajikkeet ovat paljon entistä vankkavartisempia kuin vanhat. Puna-apilan viljelyvarmuus on aivan uudella tasolla. FL

Juttua muokattu 18.2 kello 10.1o: korjattu yrityksen nimi oikeaan muotoon. Korjattu virhe Suomen olosuhteista tulevaisuudessa eli talvehtimisolosuhteet voivat olla vaikeammat, eivät kylmemmät.

 

Vaikutus viljelyyn

Viljelykasvien kehittämistä arvioitiin ilmastonmuutoksen ennusteilla.

Suomessa talvet lämpenisivät enemmän kuin kesät.

Kasvukausi pitenisi ja kasvukauden lämpösumma kasvaisi.

Lämpimät kasvukaudet yleistyisivät 2040-luvulla.

Sateet lisääntyisivät talvella 10–50 prosenttia, kesällä vaihtelu olisi -10–30 prosenttia.

Kuivuus, rankkasateet ja ukkoset yleistyisivät.

Päivän pituus ja alkukesän nopea kasvu eivät muuttuisi.

Uusimmat