Lounais-Häme Helsinki

Suomen villisikakanta on kutistunut, Luonnonvarakeskus aloittaa pannoituksen

Villisian elinympäristöjä selvitetään pannoittamalla.
Kuvan villisika viihtyi Aitolahdella talon pihassa. Yli satakiloinen karju on vihaisena tai ahdistettuna ihmiselle vaarallinen. Arkistokuva. Kuva: Reima Lampinen
Kuvan villisika viihtyi Aitolahdella talon pihassa. Yli satakiloinen karju on vihaisena tai ahdistettuna ihmiselle vaarallinen. Arkistokuva. Kuva: Reima Lampinen

Suomen villisikakanta on pienentynyt, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Se arvioi kannan olleen tammikuussa noin 1 400 yksilöä. Tämä tarkoittaisi lähes kolmanneksen pienenemistä edellisvuoden kanta-arviosta.

Suurimmillaan Suomen villisikakanta on ollut vuoden 2018 alussa, jolloin arvio oli yli 3  000 yksilöä.

Luken mukaan kantaa ovat pienentäneet metsästys ja mahdollisesti rajan yli tulevien yksilöiden määrän väheneminen.

Arvioinnissa käytetään useita tietolähteitä, joista tärkeimpiä ovat metsästäjien arviot ja saalismäärät. Tiheimmät villisikakannat majailevat itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.

 

Luke aloittaa tänä vuonna Kaakkois-Suomessa villisikojen pannoituksen, jolla selvitetään eläinten levittäytymistä Suomessa.

Kannan tarkempi seuranta on Luken mukaan perusteltua afrikkalaisen sikaruton tautiriskin vuoksi. Tauti tappaa sekä villejä että tuotantosikoja ja sen leviämistä pyritään ehkäisemään villisikakantaa rajoittamalla.

Ruokavirasto toivoo metsästäjien lähettävän kaadetuista eläimistä näytteet virustutkimuksiin ja ilmoittamaan kuolleena löydetyistä eläimistä.

Luke pyytää lähettämään myös villisikanaaraiden kohtuja kannan lisääntymistehon tutkimiseksi. STT

 

Lue myös: MTK huolissaan sikarutosta – Toivoo, että metsästysseurat tekisivät villisikajahteja tiiviissä yhteistyössä (22.1.2020)

Lue myös: Metsästäjä luuli kesyä minipossua villisiaksi – Pihalle tullut possu lopetettiin ampumalla (22.1.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic