Lounais-Häme Ypäjä

Yli 50 hyllymetrin suuruinen Suomenhevosarkisto siirtyi Ypäjälle

Laaja arkisto on suuruudeltaan noin 50–60 hyllymetrin kokoinen, ja Hevosurheilumuseoon on hankittu sen säilytystä varten uusia arkistokaappeja.
Suomenhevosen historiasta kertova arkisto on siirretty Espoosta Ypäjälle. Kuvituskuva. Kuva: Kaisa Sir n
Suomenhevosen historiasta kertova arkisto on siirretty Espoosta Ypäjälle. Kuvituskuva. Kuva: Kaisa Sir n

Suomenhevosarkisto on siirretty uuteen sijoituspaikkaan Suomen Hevosurheilumuseon tiloihin Ypäjälle. Suomen Hippoksen hallussa ollut jalostusarkisto siirrettiin Ypäjälle Hippos-talosta Espoon Leppävaarasta.

– Suomen Hippoksen toimistotilat tekivät muuttoa ja siinä yhteydessä ajattelimme, että alakerran varastossa sijainnut arvokas suomenhevosarkisto ansaitsee paremmat tilat. Arkistomateriaali saa nyt arvoisensa tilat Hevosurheilumuseosta. Uudet tilat tulevat tarjoamaan hyvät puitteet aineistolle, Suomen Hippos ry:n jalostusjohtaja Minna Mäenpää kertoo.

50-60 metriä materiaalia

Laaja arkisto on suuruudeltaan noin 50–60 hyllymetrin kokoinen, ja Hevosurheilumuseoon on hankittu sen säilytystä varten uusia arkistokaappeja.

Arkisto sisältää Mäenpään mukaan korvaamattoman arvokasta tietoa ja dokumentteja suomenhevosen kantakirjan varhaisvuosista tähän päivään. Suomenhevosen kantakirja on perustettu vuonna 1907, mutta Mäenpää kertoo, että arkistossa on tätäkin vanhempaa tietoa. Tuoreimmat tiedot ja dokumentit ovat 1970-luvulta. Uusinta tietoa arkistoon ei enää tallenneta, koska se on digitaalisessa muodossa.

Arkisto käsittää myös 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä kaikki tammojen astutustiedot, 1920–50-lukujen ravikilpailuarkistot, kaikki suomenhevosen kantakirjat 1960-luvulle saakka ja hallinnollisia ja valtiollisia hevosiin ja hevostalouteen liittyviä asiakirjoja. Mukana on jonkin verran myös kuvamateriaalia.

Arkisto jo paikalla

Arkiston fyysinen siirto on tehty Ypäjälle. Sitä ryhdytään luetteloimaan tulevana syksynä. Materiaalin läpikäynti ja arkistointi on arviolta parin vuoden prosessi, minkä jälkeen kokoelma on tutkijoiden käytössä. Siihen asti materiaali ei ole käytettävissä.

– Arkiston muodostaminen on aikaa ja asiantuntemusta vaativa moniammatillinen ponnistus, jolla osaltaan varmistetaan suomalaisen hevoskulttuurin ja -historian säilyminen tuleville polville.

Mäenpää kertoo, että tarkoituksena on jatkossa luoda ja tarjota entistä laajemmin palveluita hevosalasta kiinnostuneille tutkijoille. Laajan siirtotyön valmistuttua arkistot tulevat olemaan selkeillä säännöillä kaikkien niistä kiinnostuneiden käytettävissä.

Arkiston kokoamisesta vastaa Hevosopiston kulttuuriohjaaja Juha Erola. Hän kertoo, että arkisto on ollut käytännössä koskematta viimeiset 20 vuotta, mihin nähden kortisto ja muu paperimateriaali on hyväkuntoista.

– Materiaalia on kuitenkin niin valtavasti, että tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, mitä kaikkea kokonaisuus pitää sisällään. Joka tapauksessa on tärkeää, että näin merkittävä osa suomalaisen hevosen ja sitä kautta Suomen historiaa ja yhteiskunnan vaiheita taltioidaan ja kootaan myös tutkijoiden käyttöön, Erola sanoo. FL

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic