Lounais-Häme

Suomessa ei ole todettu lennolta saatuja koronatartuntoja, THL suuntasi resursseja muualle

THL vähensi jo maaliskuussa koronalle altistuneiden jäljitystä. Matkustajatietoja pyydettiin noin 50 lennolta.
THL vähensi yhteydenottoja lentomatkustajiin mahdollisista korona-altistuksista maaliskuun loppupuolella. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Penttinen
THL vähensi yhteydenottoja lentomatkustajiin mahdollisista korona-altistuksista maaliskuun loppupuolella. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Penttinen

Lentokoneessa koronaviruspotilaan lähellä istuneet matkustajat eivät välttämättä ole saaneet tietoa siitä, että ovat altistuneet virukselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että yhteydenottoja matkustajiin vähennettiin maaliskuun loppupuolella lentoliikenteen vielä jatkuessa.

Taustalla oli muun muassa se, että resursseja haluttiin suunnata muualle. Suomessa ei ole THL:n mukaan tiedossa tapauksia, että koronavirus olisi tarttunut lennolla.

Maaliskuun toisella puoliskolla Helsinki-Vantaalle saapui Finavian mukaan vielä yhteensä 1  100 kansainvälistä lentoa, joilla muun muassa suomalaisia matkailijoita palasi epidemian takia takaisin Suomeen. Yhteydenottoa altistumisesta on pidetty tärkeänä, jotta altistuneet osaavat kuulostella oireitaan ja välttäisivät itse uusia kontakteja.

Johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä kertoo, että lentomatkustajien jäljitystä vähennettiin, koska työmäärän ei arvioitu enää vastaavan tuloksia ja samaan suuntaan oltiin menossa kansainvälisesti.

THL kertoo pyytäneensä matkustajatietoja noin 50 lennolta, joista suuri osa oli Finnairin lentoja. Maaliskuun lopussa, jolloin lentoliikenne pysähtyi lähes kokonaan, Suomessa oli tiedossa noin 1  400 tartuntaa.

Hallitus kehotti maaliskuun puolivälissä Suomeen palaavia matkustajia jäämään kahdeksi viikoksi kotiin, ja rajat suljettiin, minkä toivottiin niin ikään vähentävän lentojäljityksen tarvetta.

–  Me teimme lentojäljityksiä vielä jonkin aikaa senkin jälkeen kun monet muut maat olivat jo lopettaneet. Siinäkin me käytimme kyllä harkintaa, milloin siihen prosessiin lähdettiin ja milloin ei, Sane kertaa.

Maaliskuun alkupuolella lentojäljityksiä oli hänen mukaansa lähes päivittäin.

Nyt huhtikuussa lentokentillä on hiljaista, ja Helsinki-Vantaalle on saapunut vain parikymmentä lentoa päivässä.

EU-virasto pitää yhä korkeana riskinä

Euroopan tautien ehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC määrittelee istumisen lentokoneessa lähellä sairastunutta yhä korkean riskin altistumiseksi huhtikuun 8. päivä julkaistussa teknisessä raportissaan, jossa käsitellään kontaktien jäljittämistä.

ECDC:n mukaan korkean riskin altistuneiden pitäisi olla karanteenissa kotona, jos vain mahdollista, sekä mitata ja kirjata ylös lämpönsä päivittäin.

Keskus toteaa raportissaan myös, että maiden on arvioitava toimiaan käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Sanen mukaan THL on jäljittänyt altistuneita silloin, kun koronapotilas on todennäköisesti ollut matkan aikana tartuttava.

–  Totta kai on ollut poikkeuksia eli on todettu tartuttavuuden olevan todennäköisesti vähäistä eikä ole lähdetty siihen prosessiin, koska hyöty olisi todennäköisesti pieni.

Kansainvälisen ohjeen mukaan altistuneiksi katsotaan enintään kahden rivin päässä istuvat matkustajat, matkustamohenkilökunta ja matkaseurue. Lentoyhtiöillä on velvollisuus antaa matkustajien yhteystiedot, jos viranomainen eli Suomessa THL sitä pyytää. THL välittää tiedot puolestaan kunnille, sairaanhoitopiireille tai ulkomaisille viranomaisille, jotka huolehtivat yleensä kontaktoinnista ja mahdollisesta karanteenista.

Koneissa useampiakin sairastuneita

ECDC:n mukaan tarkasteltava ajanjakso jäljityksessä alkaa kaksi vuorokautta ennen oireiden alkamista. Jos sairastuneella ei ole ollut oireita, aika katsotaan kaksi vuorokautta taaksepäin näytteen ottamisesta.

–  Kun tartuntoja alkoi tulla Itävallasta ja Italiasta, meillä oli tilanteita, että samassa koneessa oli ollut useita sairastuneita. Mutta he eivät saaneet tartuntaa koneessa.

–  Oli myös ihmisiä, jotka olivat saaneet tartunnan jonkin ajan päästä Suomeen saapumisesta, mutta itämisajan puitteissa on todennäköisempää, että virus oli tullut matkalta kuin koneesta, Sane kertoo.

Ensimmäisen julki tulleen suomalaisen koronapotilaan on kerrottu matkustaneen Suomeen sunnuntaina 23. helmikuuta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella asunut työikäinen nainen oli oleskellut Italiassa Milanon alueella. Viranomaisten mukaan naisen lähellä istuneille kerrottiin mahdollisesta altistumisesta.

Virus voi tämänhetkisten tietojen mukaan tarttua jo kaksi vuorokautta ennen oireiden ilmaantumista. Tartunnan uskotaan tapahtuvan ensisijassa pisaratartuntana, suorassa kanssakäymisessä sairastuneen kanssa tai pintojen kautta.

Avaaminen voi viedä pitkään

Altistuneiden jäljitys on keskeinen osa Suomenkin strategiaa ulos voimakkaista rajoitustoimista.

Rajojen avaamisesta ja lentoliikenteen vilkastumisesta on käyty vielä tuskin lainkaan keskustelua.

Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heikki Koski kertoo, että Finaviassa on alettu hiljalleen suunnitella sitä, miten kentät voitaisiin aikanaan avata taas laajemmin liikenteen kasvaessa. Suunnittelussa on huomioitu myös hygieniaa, esimerkiksi yhteiskäyttöisten kosketuspintojen puhdistusta ja turvavälejä.

Vielä on hänen mukaansa kuitenkin liian aikaista arvioida, koska lentoliikenne taas normalisoituu.

–  Lentoyhtiöt ovat antaneet omia arvioitaan, mutta paluu koronaa edeltävälle tasolle kestää varmasti pitkään, Koski sanoo.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic