Lounais-Häme

Suomessa on Euroopan kattavin epäiltyjen äänirekisteri – poliisilla on tallessa jo yli 10 000 rikoksesta epäillyn ääninäyte

Helsinki
30.07.2018, 15:55

Kotimaa

Keskusrikospoliisilla on tallessa jo yli kymmenentuhannen suomalaisen ja ulkomaalaisen rikoksesta epäillyn ääntä. Poliisi on kerännyt rikoksesta epäiltyjen ääniä rekisteriin vuodesta 2013 asti ja uusia ääniä tallennetaan rekisteriin 350 kappaletta kuukaudessa.
Äänen lisäksi poliisi voi ottaa rikoksesta epäillystä sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala- ja hajunäytteen ja valokuvan. DNA-näytteen ottaminen vaatii, että epäillystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.
– Äänirekisteri on sellainen, että sinne voidaan tallentaa rikoksesta epäiltyjen ääninäytteitä. Ja niitä pystytään hakemaan sieltä tuntematonta ääntä vastaan. Jos meillä on jonkinnäköinen ääninäyte, josta ei tiedetä, kuka siinä puhuu, tämän avulla voidaan yrittää tunnistaa puhuja, rikosinsinööri Sampo Ojala KRP:stä kertoo.
Jos poliisi siis esimerkiksi kuuntelee rikoksesta epäillyn puhelua tai tiloja, jossa tehdään esimerkiksi huumekauppaa, voi tuntematon kanssarikollinenkin jäädä kiinni. Toki vain, jos poliisi on tallentanut hänen äänensä rekisteriin jo ennakkoon.
Poliisihallituksen mukaan poliisi kuunteli vuonna 2017 noin 450 henkilön puhelua. Tunnistamattomia henkilöitä mahtuu joukkoon vain 26. Koska henkilöt ovat tunnistamattomia, aineistossa voi esiintyä sama henkilö useamman kerran.
Ojala ei kerro, mitä kaikkea tietokoneohjelma mittaa puheesta ja millä tavoin tunnistus käytännössä tapahtuu. Ohjelma vertaa tuntemattoman puhujan ääntä rekisterissä jo oleviin ääniin ja järjestelmä pisteyttää ääninäytteen vastaavuuden suhteessa rekisterin näytteisiin. Jos ääninäytteelle löytyy hyvä vastaavuus, se viedään eteenpäin vertailututkimukseen äänitutkijalle.
– Äänitutkija on koulutettu henkilö, joka vertailee rekisteriääntä ja tuntematonta ääntä ja tekee johtopäätöksen, että kuinka vastaavat nämä ihan oikeasti ovat asiantuntijan mukaan.

Ihmistä on vaikea pakottaa puhumaan

Ääninäytettä otettaessa henkilöä pyydetään puhumaan puhelimeen kaksi minuuttia. Periaatteessa näytteen voi ottaa pakolla, mutta käytännössä ääninäytettä voi olla vaikea ottaa vastentahtoiselta epäillyltä.
– Ketään ei voi pakottaa puhumaan. Ainakin voi kysyä, kuinka luonnollista henkilön puhuminen on tällaisessa pakotustilanteessa. Ääntäänhän voi vaikka yrittää muuttaa. Kaikilta ei saada ääninäytettä, se on ihan fakta.
Ojalan mukaan näytteen antaminen on ainakin toistaiseksi perustunut enemmän tai vähemmän vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ääntä ei ole ainakaan vielä tallennettu rekisteriin salaa.
– Tällä hetkellä kaikki rekisterissä olevat henkilöt tietävät, että heidän ääntään on tallennettu. Toki rekisteri on sellainen, että ei sinne kenen tahansa ääniä muutenkaan saa tallentaa.
Ääninäytteitä kerätään laidasta laitaan eri rikoksista epäillyiltä.
– Ei ole minimirikosta, mikä pitää tehdä, että poliisi voi ottaa henkilöltä ääninäytteen. Poliisinhan tulee ottaa eri tilanteissa tuntomerkkejä, joita jokainen laitos ottaa epäillyiltä parhaan kykynsä mukaan. Niitä tallennetaan vaihtelevasti ympäri Suomea erilaisiin rikoksiin liittyen.
Tutkintaa kuitenkin on tarkoitus suunnata pääosin vakavaan rikollisuuteen.
– Meillä on ajatuksia siitä, mihin rekisteriä käytetään. Sen enempää siitä ei voi oikeastaan sanoa. Toki, jos meillä on tällaisia järjestelmiä, mielelläänhän niistä näkisi hyötyä vakavien rikosten selvittämisessä, mutta ei käyttö toki rajoitu siihen.
Äänirekisteri on Ojalan mukaan edelleen keräysvaiheessa.
– Tässä on vielä lakiteknisiä kysymyksiä selviteltävänä. Ennen kuin ne saadaan selville, laajamittaista käyttöä ei voida aloittaa. En osaa sanoa, että miten pitkään menee siihen, että tätä voidaan hyödyntää tutkinnassa.

Äänen tunnistus ohjaa tutkintaa

Äänen perusteella ihmistä ei voi tunnistaa täysin luotettavasti, eikä vertailu anna ikinä täydellistä tulosta. Vaikka ääninäyte ei ole yhtä luotettava kuin esimerkiksi sormenjälki tai DNA-näyte, voi se kuitenkin ohjata tutkintaa oikeaan suuntaan.
– Tämähän on luonteeltaan sellainen tutkintaa ohjaava. Ei ole tarkoituskaan, että tästä tulisi näyttöä oikeussaliin, vaan että tämä olisi enemmänkin tutkintaa ohjaava työkalu.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat