Lounais-Häme

"Suomi ei kestä soten siirtymistä seuraavalle hallitukselle" – Sipilä vetoaa päättäjiin joka tasolla

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo tulleensa politiikkaan tekemään välttämättömiä uudistuksia. Kun pääministerikautta on takana kaksi ja puoli vuotta Sipilä pitää itseään edelleen epätyypillisenä poliitikkona, sillä hänelle tulevilla vaaleilla ei ole suurtakaan merkitystä.

Sipilä kertoo Lännen Median erikoishaastattelussa, että hän ei mittaa itseään pienten kohujen taittamisella, vaan hallituskauden isojen asioiden toteutumisella.

Alkuvaiheessa Sipilä käytti poliitikolle harvinaisia kielikuvia sanoen, että jos tulosta ei tule, pannaan ukko vaihtoon. Hän kertoo edelleen ajattelevansa samalla tavalla.

Tuulettamisen aika on vasta, kun työllisyysluvut on nostettu tavoitetasolle ja sote-maakunta-uudistus toteutettu. Silloinkin Sipilä arvelee tuulettamisen tapahtuvan “hiljaa omassa autotallissa”. Työn alla oleva muutos on mittava ja monin paikoin kivulias.

Pitkän ja hankalan sote-hankkeen Sipilä vakuuttaa olevan pääkohdiltaan paketissa. Ensi kesään mennessä myös erikoissairaanhoitoon liittyvät kiistat on hänen mukaansa ratkottu ja tarvittavat lait säädetty.

-Tätä muutosta tulin politiikkaan tekemään. Sitä tarkoittaa tulos tai ulos -ajattelu. Minua ei kiinnosta se, tulenko valituksi seuraavissa vaaleissa vai en, vaan minua kiinnostaa, mitä sain aikaiseksi sinä aikana, kun se vastuu minulla oli, Sipilä pohtii.

Hän muistuttaa, että pääministerin pestin joskus loppuessa tekemistä riittää yrityspuolella. Ennen eduskuntaan nousua perustettu start up -yritys on hänen mukaansa nyt pohjoisen Suomen nopeimmin kasvavia yhtiöitä.

-Se, jonka elämä on pelkkää politiikkaa, joutuu väkisin miettimään, pitääkö – niin kuin pohjoisessa sanotaan – seisoa keskellä kamppeita, että ei palele. Pitääkö silloin seisoa keskellä kamppeita, että ei tule virheitä? En pysty ajattelemaan niin, vaan että pitää loppuun saakka tehdä sitä, mitä varten on valittu. On ihan sama valitaanko minut seuraavissa vaaleissa.

Sipilä taloudesta: “Kovilla kasvuluvuilla työllisyysaste nousee”

Pääministerin jokainen työviikko on aina hurja. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinta on lennättänyt Juha Sipilää arviolta sataan tilaisuuteen kotimaassa ja eri puolilla maailmaa.

Kuinka hurjina ja historiallisina pidätte oman hallituksenne aikoja?

-Olemme nyt kymmenen vuotta olleet syöksykierteessä. Elimme kymmenen vuoden ajanjakson niin, ettei maailmantalouden suhdanteisiin päästy kiinni ja kasvuun. Oli se aika huolestuttavaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkumisen kannalta, kun velka tuplaantui tuona aikana. Taloudessa ainoita keinoja, jotka joustivat, olivat velka ja työttömyys.

-Syöksykierteen katkaiseminen oli ihan välttämättä tehtävä, tai sitten olisi jouduttu puuttumaan yhteiskunnan perusrakenteisiin tavalla, joka ei olisi kenenkään edun mukaista.

Tämä oli se teidän suuri Suomi kuntoon -tehtävänne, kuten keskustan vaaliohjelma oli otsikoitu. Taloudessa se tarkoittaa kovaa kolmikkoa: kilpailukykyä, palkkamalttia ja tuottavuuden parantamista. Onko tämä oma listanne top 3 -saavutuksista?

-On meillä paljon muitakin tuloksia, mutta jos taloudesta puhutaan: taustalla oli se kilpailukyvyn nopea heikkeneminen vuodesta 2008 alkaen. Piti saada muutos aikaiseksi, ja näin iso muutos ei tapahdu ilman kipua. Kilpailukykysopimus oli osa tätä, ja palkkamaltti.

-Tämä osuus on toteutunut kyllä hyvin. Olemme saaneet Ruotsin kiinni vertailuissa, ja Saksaakin on saatu kiinni sillä tavalla, että se on kohentuneiden vientilukujen taustalla. Monesti näitä prosentteja vähätellään, mutta tiukassa kansainvälisessä hintakilpailussa tällaiset hypyt ovat todella merkittäviä. Jos puhutaan vaikka autojen valmistuksesta Uudessakaupungissa, nämä pienet marginaalit viime kädessä ratkaisevat, mihin kauppa tulee.

Pääministerin hommat ovat aika vaativia, ja helposti Suomessa sääkin masentaa. Onko missään kohdassa päässyt tulemaan sellainen olo, että voisi tuulettaa? Että nyt on saatu jotakin aikaan ja “jes”?

-Emmehän me vielä ole kaikkia tavoitteita saavuttaneet, mutta hyvällä uralla ollaan. Velkasuhde on kääntynyt, bruttoveroaste on kääntynyt, mutta työllisyysasteen kanssa pitää tehdä vielä töitä. Siinä urakassa olemme noin puolivälissä. Kun meillä oli neljä prosenttiyksikköä tarve sitä parantaa, nyt on 1,8 liikuttu ylöspäin.

-Uskon, että työllisyysasteen nousukin kiihtyy nyt näiden kovien kasvulukujen kanssa. Jos mennään kolmen prosentin kasvussa, ensin paranee tuottavuus hyppäyksellä ja sen jälkeen ruvetaan työllistämään ja investoimaan. Uskon, että sekin on vielä täysin saavutettavissa oleva tavoite.

-Jos työttömyysaste ja sote saadaan maaliin, kyllä minä sitten kevyesti omassa autotallissani tuuletan (nauraa).

Sipilä autotallistaan: “Tänä syksynä en ole ehtinyt kertaakaan käydä”

Kun insinööritaustainen Sipilä lähti liike-elämästä politiikkaan, hän tuli tunnetuksi autotallissa nikkaroidusta puupolttoisesta autosta “El Kaminasta” ja politiikan projektikaavion osoittavasta puisesta “kakkarasta”. Mäntsälän Tuuliruusu-huoltoasemalla tehdyssä haastattelussa on hyvä palata autotalliin. Nykyään se odottaa isäntäänsä Kempeleen sijasta Sipoossa.

Teillä on ollut ihmeellinen henkilökohtainen matka, kun olette kuudessa seitsemässä vuodessa noussut puoluejohtajaksi ja politiikan huipulle. Onko se alkuaikojen autotalli vielä olemassa – ja rakas nikkarointipaikka?

-On se. Se autotalli on vaan kovasti pienempänä kuin silloin alkuaikoina, mutta on kuitenkin.

Koska sinne ehtii jotain tekemään, ja ehtiikö vielä?

-Tänä syksynä täytyy sanoa, etten ole kertaakaan kerennyt käydä. Viime talvena tein lastenlapsille sähköllä kulkevan mikroauton, ja se on nyt mennyt käyttötarkastuksesta läpi.

Onneksi olkoon!

-Joo. Sehän pysyi aikataulussakin. Se oli tarkka aikataulu. Lastenlapset määrittelivät, että kesäkuun toinen viikonloppu pitää olla valmiina.

Tarkastuksen suorittivat lapsenlapset?

-He kävivät yhdessä sillä lenkin tekemässä. Kajakkia olen nyt tehnyt siellä, mutta se varmaan… Ehkä se seuraaville sulille sitten ehtii.

 

Sipilä sotesta: “Loppu on lähinnä tyräleikkausten säätöä”

Pääministerikautta on vielä puolitoista vuotta jäljellä. Sipilä kuulostaa entistä päättäväisemmältä sote-maakuntamallin viemisestä loppuun.

Palataan pääministeriajan keskeisimpiin saavutuksiin. Mitä nostatte sellaisiksi talouden ulkopuolelta?

-Työ on tietenkin kesken, mutta nostan sote-maakunta-uudistuksen ja sen läpiviennin viimeinkin. Sodanjälkeisen historian suurimmasta uudistuksesta on niin kauan puhuttu, ja nyt se tehdään. Siinä 400 toimijaa muuttuu 18:ksi. Himmeleitä ja erilaisia rakenteita puretaan, ja samalla demokratia lisääntyy.

-Pidän merkittävänä, että se saadaan nyt tehtyä ja päästään oikeasti keskustelemaan sisällöstä. Nythän keskustelua tietenkin hallitsevat rakenteet, kun lainsäätäjän täytyy ne rakenteet sille luoda.

Sanotte aika päättäväisesti, että kesään mennessä sote-lait ovat valmiina ja asia toteutuu. Onko kaikki tosiaan paketissa ja loppu enää tyräleikkausten säätöä?

-Niin, “tyräleikkausten säätöähän” tämä nyt on ollut. Isoista asioista kaikki olivat valmiina jo viime keväänä. Sitten valinnanvapaus meni osin uusiksi perustuslakitulkinnan vuoksi, ja se on tuonut viivettä. Muilta osinhan on menty ihan aikataulussa.

Pitkä ja hankala prosessi kuormitti edellistäkin hallitusta. Miten oikein omin sanoin selittäisitte maakuntalehden lukijoille, miten elämä muuttuu, kun sote vihdoin toteutuu vuonna 2020? Mikä sen pointti on?

-Lähtökohtana on ollut se, minkä parikin edellistä hallitusta jo totesi: kuntien kantokyky loppuu soten ja ikääntymiskehityksen edessä. Tarvitaan suuremmat hartiat.

-Kun on suurempi toimija, pystytään tekemään katkeamaton hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Painopistettä pitäisi siirtää suomalaisessa terveydenhuollossa perusterveydenhuoltoon, sinne terveyskeskustasolle. Sitten, jotta painopistettä voidaan siirtää lähemmäs, täytyy joitakin toimintoja tehdä harvemmissa paikoissa.

-On lähdetty siitä, että nämä tyräleikkaustyyppiset, ehkä kerran elämässä tarvittavat hoidot voidaan tehdä vähän kauempana. Se on myös potilasturvallisuuskysymys. Silloin leikkauksia tehdään enemmän samassa paikassa ja niitä tekee erikoistuneempi väki, jolloin laatu paranee.

Osassa maakunnista kysytään, kuinka kauaksi harvinaisempaan hoitoon on lähdettävä. Meri-Lapissa päätettiin yksityistää sairaala 15 vuodeksi eteenpäin, ja pieni Siikalatvan kunta haluaisi rakennuttaa palvelunsa Oulun puolelle. Koetteko näissä tilanteissa sote-kapinaa laajempaakin protestia?

-On selvää, että päättäjiä huolettaa niin kauan, kun asiat ovat auki. Yksityiset toimijat sitten käyttävät tilaisuutta hyväksi tekemällä houkuttelevia tarjouksia. Näin he saavat sitoumuksia tulevan toimijan eli maakunnan puolesta. Minusta asetelma on väärä, kun tehdään tarjouksia tai sitoumuksia tulevien maakuntien puolesta, joita ei vielä ole.

-Minä en ainakaan haluaisi tehdä sitoumuksia toimijoiden edestä, joita ei vielä ole olemassa.

Olikohan Meri-Lapin kuntien sote-irtiotto Kemin tapa sanoa: “Meidät on unohdettu tänne pohjan perälle”?

-Muutamissa maakunnissa on tilanne, että toinen keskus tuntee jäävänsä vähemmälle. Nämä ovat tyypillisesti asioita, jotka pitäisi maakunnan sisällä vain ratkoa. Näin on muuallakin Suomessa, kuten Savonlinnan seudulla, Mikkelissä ja Kouvolassa. Siellä asiat on kuitenkin ratkaistu paikallisella tasolla. Siinä maakuntapäättäjää mitataan, että pystytään tekemään sellaisia työnjakopäätöksiä, joihin tyydytään.

Entä jos kapina yltyy ja irtiottoja tulee lisää?

-Meilläkin on omat työkalumme: eduskunnalle on annettu esitykset rajoituslain tiukentamisesta.

-Vetoan päättäjiin joka puolella, että jokainen toimii vastuullisesti. Valtiohan ei voi puuttua kunnallisen itsehallinnon yli näihin päätöksiin.

-Kaikkien pitäisi keskittyä rakentamaan sotea omassa maakunnassa. Esimerkiksi Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Kainuu ovat tässä pitkällä. Yhdessä rakentavat ovat nähneet jo yhteistyöstä tuloksia.

 

Sipilä poliitikkoudestaan: “Poliitikoilta pitää pystyä vaatimaan tuloksia”

Politiikan ulkopuolelta suomalaisen järjestelmän huipulle noussut Sipilä sai alkuvaiheessa kansansuosiota sanomalla, ettei koskaan muutu tyypilliseksi poliitikoksi. Jos niin kävisi, häntä saisi potkaista polvitaipeeseen.

Kumpaa olette nykyään enemmän, insinööri poliitikon tehtävissä vai poliitikoksi muuttunut insinööri? Onko balanssi jo muuttunut? Pääministerin uran alkuvaiheessa käytitte poliitikolle aika poikkeuksellisia sanavalintoja: jos ei tule tulosta, pannaan ukko vaihtoon.

-Tuo pitää edelleenkin paikkansa. Kyllä minusta poliitikoilta pitää pystyä vaatimaan tuloksia: sitä, että isoissa tavoitteissa pidetään, mitä luvataan. Olen tottunut mittaamaan itseäni tuloksilla ja mittaan koko ajan. Jos ei tulosta synny, ei minulla ole oikeutta edes asettua ehdolle silloin.

Missä se mittari tällä hetkellä kulkee?

-Käänne on tapahtunut, mutta sote täytyy kyllä saada maaliin. Suomi ei kestä sitä, että sote siirtyisi seuraavalle hallitukselle ja aloitettaisiin alusta.

Tuleeko koskaan sitä oloa, että pitäkää tunkkinne, nyt riittää?

 

-En oikeastaan ajattele sillä tavalla. Kun tehtävään on valittu, pitää kestää kaikki se, mitä tehtävä eteen tuo.

 

-Yllättävän paljon kyllä teettää työtä se, että pystyy aina palauttamaan isoon kuvaan hölynpölykeskustelut. Ison kuvan kannalta niillä ei ole mitään merkitystä. Ne asiat saattavat olla yksittäisinä ihan relevantteja ja tärkeitä, mutta kun vetää hallitusta ja isoja uudistuksia, oman mielen pitäisi olla asioiden tulvan sijasta helikopteriperspektiivissä. Isoilla asioilla lopulta mitataan, onko hallituskausi onnistunut vai ei. Ei sillä, miten joku yksittäinen kohu saadaan taitettua.

Sanoitte joskus, että saa potkaista polvitaipeeseen, jos minusta tulee tyypillinen poliitikko. Onko potkaistu?

-Tarkoitan sillä sitä, että me tarvitsemme tekoja. Sitä, että vaikeatkin asiat oikeasti kääntyvät ja saadaan maaliin. Tätä muutosta tulin politiikkaan tekemään. Sitä tarkoittaa tulos tai ulos -ajattelu. Minua ei kiinnosta se, tulenko valituksi seuraavissa vaaleissa vai en, vaan minua kiinnostaa, mitä sain aikaiseksi sinä aikana, kun se vastuu minulla oli.

Onko siis edelleen näin?

-Kyllä. Se ei ole muuttunut mihinkään.

 

-Jonka elämä on pelkkää politiikkaa, joutuu väkisinkin miettimään, että pitääkö – niin kuin pohjoisessa sanotaan, seisoa keskellä kamppeita, että ei palele. Pitääkö silloin seisoa keskellä kamppeita, että ei tule virheitä? En pysty ajattelemaan niin, vaan että pitää loppuun saakka tehdä sitä, mitä varten on valittu. On ihan sama, valitaanko minut seuraavissa vaaleissa.

 

Sipilä jatkostaan: “Vaaleja tärkeämpää on hoitaa työ loppuun”

 

Sipilä osaa yllättää. Tuskin yksikään toinen pääministeri sanoo edes sivulauseessa, että on ihan sama, valitaanko hänet seuraavissa vaaleissa. Sipilä korostaa moneen otteeseen “isoa kuvaa” ja sitä, että työ on kesken.

 

Voitte sitten lähteä tekemään jotain muuta, ihan oikeastikin?

-Kyllä.

Yhtä asiaa olen teissä monesti miettinyt. Saavutitte aika nuorena liike-elämässä sen verran varallisuutta ja mahdollisuuksia, että voisitte varmaan olla jossain muuallakin kuin täällä paahtamassa Lahdesta Helsinkiin sohjossa. (Haastattelu tehtiin Mäntsälän Tuuliruusu-huoltoasemalla pääministerin ollessa matkalla Lahden Suomi 100 -tapahtumasta kotiin sunnuntai-iltana).

-Juuri ennen eduskuntaan valintaa perustamani start up -yritys on nyt Pohjois-Suomen nopeimmin kasvavia yrityksiä! Eiköhän tekemistä löytyisi siltä rintamalta.

 

-En kuitenkaan edes ajattele sillä tavalla, vaan niin, että hoidan loppuun homman, joka on kulloinkin edessä.

 

-Sitten katsotaan muuta, jos se homma ei jatku.

 

Muokattu klo 12.35: Kohta Kumpaa olette nykyään enemmän, poliitikoksi muuttunut insinööri vai insinööriltä näyttävä poliitikko?
vaihdettu muotoon: Kumpaa olette nykyään enemmän, insinööri poliitikon tehtävissä vai poliitikoksi muuttunut insinööri? 

 

 

Sipilä, uskotteko nettiäänestykseen?
Presidentinvaaleihin on alle kaksi kuukautta, ja Matti Vanhasen kannatus on pysynyt parissa prosentissa. Milloin keskustan oma väki tulee ehdokkaansa taakse?"Kyllä tulee sitten loppumetreillä. Luulen, että vielä ei ole oikein Suomessa herätty presidentinvaaleihin. Se tapahtuu varmaan loppiaisen jälkeen. Silloin ruvetaan näkemään, mihin asentoon vaalit ovat menossa." Oikeusministeriön nettiäänestystyöryhmä jättää loppuraporttinsa ennen joulua. Paljon puhutaan ulkopuolisista vaikutusyrityksistä vaaleihin. Uskotteko nettiäänestyksen mahdollisuuksiin?"Meidän pitäisi mennä kohti digitaalisia palveluja myös äänestämisessä. Veikkaisin, että lopputulos selvityksessä on, että vielä tietoverkot eivät ole niin turvallisia, että pystyttäisiin demokratialle näin tärkeä tehtävä siirtämään verkkoon. Se on sinänsä valitettavaa." Kerroitte katsoneenne elokuvan The Circle, jossa teknologiayhtiö ajaa täyttä avoimuutta ja säätää ihmiskohtaloita virtuaalisin keinoin. Saiko Tom Hanks Google-tyyppisen yhtiön häikäilemättömänä pomona miettimään, missä kulkevat avoimuuden hyödyt ja haitat?"Tätä on tietenkin joutunut tässäkin tehtävässä miettimään. Minusta siinä oli aika hyvin kuvattu, mitä voi tapahtua, jos mennään liian pitkälle. Aina on niitäkin, jotka eivät siihen avoimuuteen suostu. Jossakin kulkee raja, minkä ihminen haluaa pitää yksityisenä." Elokuvassa poliitikko avaa koko elämänsä nettiin. Tuntuuko omalta kohdaltanne, että elämää läpivalaistaan liikaa koko ajan?"Kyllä aikaisemmin on kunnioitettu sitä, että perheessä menee raja. Tämä on julkinen tehtävä, ja kaiken siihen kuuluvan tehtävän hoitamisen pitää olla julkista ja läpinäkyvää. Se on minulle itsestäänselvyys."

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat