Lounais-Häme Forssa

Suomi sai presidenttinsä tasan sata vuotta sitten – Ensimmäinen “ensimmäinen nainen” vaikutti aiemmin vahvasti Forssassa

Suomen ensimmäinen "ensimmäinen nainen" Ester Ståhlberg vaikutti Forssan yhteiskoulun perustamiseen ja kirjoitti kirjan, jossa Forssa oli esilllä.
Ester Ståhlberg tunnetaan kirjailijana, opettajana ja toimittajana sekä Suomen ensimmäisen presidentin toisena vaimona.

Kaarlo Juho Ståhlbergistä tuli Suomen ensimmäinen presidentti päivälleen sata vuotta sitten 25. heinäkuuta 1919.

Vastahakoisestikin presidentiksi valittu Ståhlberg voitti eduskunnan suorittamassa vaalissa vastaehdokkaana toimineen C. G. E. Mannerheimin äänin 143–50.

Ståhlbergin Ester-vaimolla oli vahvat kytkökset Forssaan.

Ennen kuin Esteristä tuli Suomen ensimmäinen niin sanottu “ensimmäinen nainen” eli presidentin vaimo, oli hän naimisissa apteekkari Karl Theofron Hällströmin kanssa.

Karl Hällström muutti vaimoineen Forssaan vuonna 1896. Hällström toimi Forssassa apteekkarina vuoteen 1902 asti.

– Saimme asunnoksemme entisen apteekkarin talon, jossa apteekki oli alakerroksessa ja kotimme yläkerroksessa – hyvässä puutalossa, joka oli keltaiseksi maalattu, Ester Ståhlberg kirjoitti muistelmissaan, jotka hän julkaisi vuonna 1948 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa.

Tosin vastapäinen tori vaivasi apteekkarin rouvaa rumuudellaan.

– Jos edusta olisi ollut istutettu ja kaunis, olisin paremmin viihtynyt koko paikkakunnalla.

 

Kuuden Forssassa asutun vuoden aikana Karl ja Ester Hällström ehtivät vaikuttaa seudulla vahvasti.

Forssaan alettiin vuonna 1899 puuhata oppikoulua kaksi vuotta aiemmin perustetun kunnallisen kansakoulun jatkoksi. Kouluhanketta vei eteenpäin toimikunta, johon Hällströmit kuuluivat. Toimikunnan työn tulos oli Forssan suomalainen yhteiskoulu, joka aloitti toimintansa syksyllä 1899.

Myös paikkakunnan musiikkielämä piristyi. Taitava pianisti Karl Hällström toi perheen kotiin tunnettuja muusikkoja. Hällströmeillä kokoontui myös Forssan suomenkielinen oppineisto ja sivistyneistö.

– Forssan säätyläiset olivat siihen aikaan huonoja suomalaisia, eivätkä harrastaneet sivistyselämän kohottamista, Ståhlberg kirjoitti.

Vuonna 1906 Hällströmit karistivat Forssan tomut ja muuttivat Viipuriin. Täysin Ester ei kuitenkaan vanhaa kotikaupunkiaan unohtanut. Vuonna 1922 hän julkaisi WSOY:n kustantaman Sunnuntai-romaanin, jonka päähenkilöt ovat forssalaisia ja jonka alkupuolen tapahtumat sijoittuvat forssalaisten elämään.

– Varmaan monet Ester Ståhlbergin forssalaiset tuttavat lukivat kirjan suurella hartaudella ja pystyivät helposti tunnistamaan siinä esitetyt tapahtumat ja henkilöt siltä osalta, mikä koski forssalaisaikaa, pohdittiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuoden 1962 Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä lehdessä. Forssan museo on julkaissut lehden verkkosivuillaan.

Karl Hällström kuoli vuonna 1917, samana vuonna kuin tulevan presidentin K. J. Ståhlbergin vaimo Hedvig. Ståhlberg oli tuntenut Esterin jo opiskeluajoilta, ja kaksi leskeä alkoivat lähetellä toisilleen kirjeitä, soitella ja tapailla vaivihkaa. Pari vihittiin kesäkuussa 1920, vajaa vuosi sen jälkeen kun Ståhlbergistä oli tullut Suomen ensimmäinen presidentti. FL

Lähteet: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 1962, Forssan museo, Forssan Vanhan koulun kilta, Apu-lehden Suomen presidentit -sarja: Ståhlberg oli maltillinen.

Uusimmat