Lounais-Häme Pälkäne

Suorasuinen talousmies tulee kunnan avuksi, kun virkamiehet eivät uskalla ja poliitikot eivät halua – "Se on kauhun tasapaino"

Eero Laesterälle soitetaan kunnista, joiden kaulaan viritellään jo köyttä, mutta konsultin omaa kaulaa solmio ei kiristä. Hän arvioi, että riitely kunnissa lisääntyy, kun palveluja pitää vähentää. Lakkautettavan koulun lasten vanhempien edessä konsulttikin on kovilla.
Kuntatalouden konsultti Eero Laesterä kuvailee kuntien säästöpakettien rakentamista kujanjuoksuksi ja sakinhivutukseksi.Rahasta hakattaviahan me ollaan. Ensin kepittävät poliitikot, sitten palveluitaan menettävät kuntalaiset, sosiaalinen media koko ajan ja lopuksi vielä lehdistö. Kuva: Esko Tuovinen
Kuntatalouden konsultti Eero Laesterä kuvailee kuntien säästöpakettien rakentamista kujanjuoksuksi ja sakinhivutukseksi.Rahasta hakattaviahan me ollaan. Ensin kepittävät poliitikot, sitten palveluitaan menettävät kuntalaiset, sosiaalinen media koko ajan ja lopuksi vielä lehdistö. Kuva: Esko Tuovinen

Käsi kädessä kuntatalouden kanssa 35 vuotta. Näin voisi kuvata Eero Laesterän uraa, joka alkoi, kun hän perusti Perlacon-konsulttiyhtiön isänsä Pertin kanssa.

Isällä oli vaikutuksensa myös siinä, että Eero Laesterä ylipäätään ajautui julkisen talouden perkuuhommiin.Perhe kulki isän kunnanjohtajapestien perässä Padasjoelle ja Juvalle.

Niinpä syntyperäinen pälkäneläinen Eerokin kirjoitti ylioppilaaksi Etelä-Savossa ja päätyi Tampereen yliopistoon opiskelemaan kunnallisalaa lopulta tohtoriksi asti.

– Sieluun jäi vamma yhteisten asioiden hoidosta, mutta kunnanjohtajaksi en ole koskaan halunnut. Olen nähnyt sen kohtelun. Kunnanjohtajaa hakataan joka paikasta, Eero Laesterä sanoo.

Hänkin on saanut iskuista oman osansa, mutta ne ovat tulleet konsultin roolissa. Laesterä on ollut mukana sopeuttamassa noin sadan kunnan taloutta, osaa useampaan kertaan.

 

Maailma on muuttunut kovasti 1980-luvun puolivälistä, kun Laesterä aloitti työnsä.

– Silloin elettiin jakotaloutta ja tapeltiin siitä, kuka saa enemmän rahaa. Nyt tapellaan, kuka saa ylipäätään jotain.

Käytännössä Laesterä kutsutaan kuntiin usein saneeraamaan, vaikka sen sanan käyttö on poliittisesti kiellettyjen listalla.

Taustalla on usein kunnan pelko joutua valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn ja sitä kautta jopa itsenäisyyden menettäminen.

Yleensä kunta on yrittänyt talouden sopeuttamista muutaman kerran omin voimin, mutta eväät on paikallisesti loppu.

– Viranhaltijatkaan eivät yksinkertaisesti aina tiedä kaikkia asioita, joita voi tehdä. Keinovalikoimassa on satoja juttuja, Laesterä sanoo.

– Aina kun näitä hommia tehdään, taustalla ovat luvut, laki ja se, mikä jokaisessa kunnassa on poliittisesti mahdollista. Konsulttina pyritään tekemään vain mahdollisimman hyvä ratkaisu.  Sitä ei kuitenkaan pidä koskaan unohtaa, että minkäänlaisena sateentekijänä mihinkään ei voi mennä.

 

Sopeutustyön tueksi kunnassa perustetaan usein poliittinen ohjausryhmä, jolle konsultit valmistelevat ja esittelevät asioita. Kun kokonaisuus läpäisee ryhmän seulan, se viedään eteenpäin päätöksentekoon.

– Tavoite on, että paketista äänestetään kokonaisuutena niin, että sieltä ei yksikään ryhmä lähde nyppimään mitään pois. Se on sellainen kauhun tasapaino, jossa kaikkia harmittaa ja kaikilta viedään jostakin, Laesterä kuvaa.

– Meidän esittämissä asioissa on myös usein sellaisia, joita viranhaltijat eivät uskalla ottaa esiin, koska ne ovat niin herkkiä.

Joskus eteen tulee myös tilanteita, joissa säästökeinot ovat vähissä. Esimerkiksi suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa rakenteet ovat usein jo valmiiksi edulliset.

– Meidän tehtäväksi jää vain sanoa, että veronkorotuksen osaatte itsekin.

Eero Laesterä on itsekin ollut kunnallispoliitikko. Kuva: Esko Tuovinen
Eero Laesterä on itsekin ollut kunnallispoliitikko. Kuva: Esko Tuovinen

 

Kunnan talouden sopeuttamiseen keskittyneitä konsultteja on rajallisesti. Laesterä arvelee syyksi suoraan, että ”tämä on veemäistä hommaa”.

Kovimpia paikkoja konsultillekin ovat lakkautuslistalle joutuneen kyläkoulun lasten vanhempien kuulemistilaisuudet.

– Sinne pitää mennä tueksi, kun viranhaltijat eivät uskalla ja poliitikot eivät halua. Minä olen se paha, joka vain haluaa tulla lopettamaan heidän koulunsa. Verenpaine on monta kertaa järkyttävä, kun niistä tilaisuuksista lähtee kotiin.

Tunteita herättävät koulujen yhdistämiset tai lakkautukset ovat talouden tasapainottamisen keinoja erityisesti siksi, että tukipalveluissa seuraa säästö, kun yksikköjen määrä vähenee.

– Ne ovat pitkäkestoisimpia, mutta hitaimmin toteutuvia ratkaisuja. Lakkautuksen perässä tulee vyyhti, joka ei aina näy. Voi käydä niin, että opettajien määrä säilyy silti lähes samana, mutta säästöjä tulee.

Alkaneella vuosikymmenellä tunteikkaat ja tuskalliset kansalaisillat eivät taida olla ainakaan vähentymässä. FCG Perlacon oy:n painelaskelmat kuntien talouden lähitulevaisuudesta ovat karua luettavaa.

– Palveluverkon on pakko supistua. Siitä seuraa ristiriitoja.

Riidat lisääntyvät, kun kunnissa alkaa vääntö kullekin tärkeiden palveluiden säilymisestä. Toinen vaihtoehto on kovat veronkorotukset.

Suomessa on tällä hetkellä 310 kuntaa. Liitosten määrä voi taas kasvaa, mutta siihen tarvitaan Laesterän mukaan valtion porkkanarahaa.

Laesterän mielestä valtiovarainministeriön aikanaan hahmottelema noin 60 kunnan Suomi oli oikeansuuntainen nykyisenkaltaisella laajalla palvelurakenteella, vaikka karttaharjoitus sai poliittisesti täystyrmäyksen. Maakuntien määräksi riittäisi nykyistä pienempikin, ehkä noin tusina.

Tulevaisuus heittää synkän varjon etenkin pohjoiseen ja itäiseen Suomeen, mutta erot repeytynevät myös etelässä.

– Tampereen ja Helsingin välissä, johon Hämeenlinnakin kuuluu, ollaan ykköspelipaikalla, mutta täälläkin maaseutukunnat köyhtyvät ja kurjistuvat, Laesterä sanoo.

– Kaupungistuminen on niin iso megatrendi, että jos Helsinki halutaan tyhjentää, se ei onnistu kuin Ignalinan ydinvoimalaräjähdyksellä. HÄSA

Eero Laesterä

Syntynyt: 26.5.1963 Pälkäneellä.

Perhe: puoliso, kaksi täysi-ikäistä lasta.

Hallintotieteiden tohtori Tampereen yliopistosta 2010. Väitöskirjan aihe: Finanssiriskit Suomen

kunnissa.

Perusti kuntatalouteen keskittyneen Perlacon oy:n isänsä kanssa vuonna 1985. Yritys myytiin tänä vuonna Finnish Consulting Groupille, jossa Laesterä jatkaa työntekijänä.

Ollut kehittämässä lukuisia julkiseen talouteen liittyviä tilasto- ja laskentajärjestelmiä.

Ollut tekemässä talouteen ja rakennemuutoksiin liittyvää konsultointia sekä alijäämän kattamistyötä yli 100 kunnassa ja kuntaorganisaatiossa, mm. Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, Janakkalassa, Hattulassa ja Riihimäen seudun kunnissa.

Kuntajakoselvittäjänä useissa kuntaliitoshankkeissa. Parhaillaan työn alla on ministeriön määräämä Kyyjärven kuntajakoselvitys.

EXCEL

Taulukkolaskentaohjelma Exceliin Laesterä tutustui jo heti 1980-luvun alussa, kun ensimmäiset Macintosh-tietokoneet tulivat markkinoille. Laesterä on ollut myös kääntämässä ensimmäistä Suomeen lokalisoitua Excel-versiota.

”Maceja myytiin opiskelijoille silloin 40 prosentin alennuksella. Järjestimme niitä opiskelukaverien kanssa yhteishankintana. Kaikki piti opetella itse käyttämään ja opettaa sitten muita. Sillä rahoitin opintoni.”

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic