Lounais-Häme

Suoratoistossa ei ole tyylivinyylin tunnelmaa

 

Historiallisia äänilieriöitä ei levymessuilla tarjolla ollut, mutta tallenteita riitti kuitenkin savikiekosta Blu-ray-levyihin saakka. Musiikkia oli vaikkapa 1940-luvun iskelmistä tuoreisiin uusintajulkaisuihin ja CD-julkaisuihin viime viikolta.

Tammelalainen punkin harrastaja Olli-Matti Laaksonen pitää vinyylilevyjä parhaina.

– Niissä on enemmän tunnelmaa, hän arvioi.

Forssalainen Matti Tapani arvostaa samoin vinyyliä.

– Sillä on enemmän tunnearvoa kuin kasetilla tai CD:llä… Kansitaide on myös aika suuri tekijä.

Vinyylilevyt olivat yleisin musiikin myyntimuoto vuosikymmeniä, kunnes digitaaliset CD-levyt alkoivat yleistyä 1980–1990-lukujen taitteessa.

Vinyylilevyt onnistuivat kuitenkin säilyttämään marginaalissa suosiotaan ja viime vuosina jopa palauttamaan jonkin verran asemiaan romahduksen jäljiltä.

Tunne on Tapanista jotenkin kaukana elektronisesti toistetussa musiikissa. Tammelalainen Maria Jaatsi käyttää digitaalista Spotify-suoratoistopalvelua, mutta ostaa varsinaisen mielimusiikkinsa CD-levyinä, jolloin muusikotkin saavat jotain korvausta työstään. Hän naurahtaa olleensa Matin mukana levymessuilla “opintomatkalla”.

Levymyyjä Kari Nissi ei suoratoiston käyttöä moralisoi. Hän huomauttaa olleensa alalla 30 vuotta ja edelleen tapaavansa nuoria, jotka eivät ole kiinnostuneet kappaleiden lataamisesta.

– Ja onhan se hyvä tapa tutustua ensin kappaleisiin.

Levymessuilta Matti Tapani etsi uutta suomijatsia tai -rokkia, jota tehtiin etenkin 1970–1980-luvuilla. Hänestä hyvää musiikkia on osattu tehdä esimerkiksi suomijatsin piirissä myöhemminkin.

– Ei se ole vuosikymmeniin sidottua.

Hänen kaveripiiristään monikaan ei ole jatsista kiinnostunut.

– Kiinnostus on tullut omasta soittoharrastuksesta.

Tapani soittaa lyömäsoittimia.

Kolmannet kansainväliset levymessut kokosi musiikinharrastajia ja levynkerääjiä Forssan Järjestöjentalolle. Levymessujen puuhamies Marko Tuominen Riihimäeltä pitää Järjestöjentalon tiloja ja Forssan sijaintia toimivina messuvieraita ajatellen.

Ensimmäinen messutapahtuma viime vuoden tammikuussa oli varsinainen menestys, mutta toinen tapahtuma viime syksynä sukelsi tappiolliseksi, mihin vaikuttivat muut kilpailevat tapahtumat ja ehkä liikennöintiä haitannut siltatyömaa. Kolmas kertakin näin maaliskuulla jätti puntaroitavaa.

– Talvi on paras ajankohta, Tuominen summaa.

– Jatkossa levymessut voisi järjestää kerran vuodessa talvella, jos siis levymyyjiä kiinnostaa. se voisi olla joskus tammi-helmikuussa.

Levymyyjä Kari Nissi kiertää levymessuja 30–35 viikonloppuna vuodessa, kun arkipäivät kuluvat levykaupan tiskin takana Helsingissä. Moni asiakkaista plaraa levyjä innostavien sattumien perässä, kun toisilla on tarkat toivelistat mukana.

– Ikinä ei voi tietää, tuleeko paljon vai vähän väkeä vai jotain siltä väliltä, Nissi sanoo.

– Huomaa, että monilla on tiukat ajat. Kymmenen vuotta sitten asiakkaiden kertaostokset olivat nykyistä suuremmat. FL

 

Fingerpori

comic

Uusimmat