Lounais-Häme Kanta-Häme

Surkea talvi rikkoo teitä ja renkaita – Kuoppiin ajamisista on haettu tavallista enemmän vahingonkorvauksia

Tievaurioista johtuvia vahingonkorvaushakemuksia on tehty normaalia enemmän. Lämmin talvi kuluttaa niin katuja kuin renkaitakin.
TA-Renkaan korjaamopäällikkö Jere Rantaniemen mukaan rengasvaurioita ei tänä talvena ole ollut merkittävästi normaalia enempää. Kuva: Lassi Puhtimäki
TA-Renkaan korjaamopäällikkö Jere Rantaniemen mukaan rengasvaurioita ei tänä talvena ole ollut merkittävästi normaalia enempää. Kuva: Lassi Puhtimäki

Harvinaisen leuto ja lumeton talvi on rikkonut ja rei’ittänyt teitä ja katuja – ja autonrenkaita.

Normaalista poikkeavia ongelmia näkyy kaikenlaisella tiestöllä, summaa Hämeen tiehankinnoista vastaavan Kaakkois-Suomen elyn kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama.

– Kun päällystevaurioista varoitetaan, varoitukset kannattaa ottaa todesta ja ajonopeutta laskea.

Teiden reikiintymistä ruokkii erityisesti lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin.

– Kun liikennettä on runsaasti, reikiä syntyy nopeasti ja paljon. Kaikkein pahin väli on se, kun keli lauhtuu ja samaan aikaan alkaa sataa vielä pakkasen puolella olevalle pinnalle, Vasama sanoo.

Tievaurioista johtuvia vahingonkorvaushakemuksia on tehty viime kuukausina tavallista enemmän, kertoo ryhmäpäällikkö Marja-Lea Hallikainen Lapin ely-keskuksesta.

Lapin ely hoitaa kaikkien valtion maanteillä sattuneiden vahinkojen korvauskäsittelyn.

– Vuositasolla meille tulee keskimäärin 2 000 hakemusta, viime vuosina eniten helmi-huhtikuussa. Tänä vuonna on jo tähän mennessä eli tammi-helmikuussa tullut noin 500 hakemusta.

Viime vuonna korvaushakemuksia käsiteltiin yhteensä 1 980 ja edellisvuonna 2 142. Vuonna 2017 määrä oli 1 986.

Noin joka viides korvaushakemus hyväksytään. Pelkkä tien huono kunto ei tuo korvausta.

– Päätös tehdään aina vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkorvauksen maksaminen edellyttää sitä, että tien kunnossapidossa on tehty jokin virhe tai laiminlyönti. Kukaan ei pysty seuraamaan reaaliaikaisesti, mihin se reikä milloinkin tulee, Hallikainen sanoo.

Hallitus on lisännyt perustienpidon määrärahoja.

– Näyttää siltä, että ainakin täällä Uudenmaan elyn alueella (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme) huonokuntoisten teiden lisääntyminen saadaan tämän vuoden rahoitustasolla ainakin pysäytetyksi, Vasama sanoo.

Suomen teille on kasvanut vuosien mittaan miljardien eurojen korjausvelka. Pitkään rapistuneiden tieosuuksien korjaaminen on kilometrihinnaltaan huomattavasti kalliimpaa kuin pelkkä päällysteen uusiminen.

Forssalaisessa TA-Renkaassa rengasvaurioita ei ole ollut korjattavana merkittävästi enempää kuin muinakaan talvina.

– Paikkauksia on ollut jonkin verran, mutta niitä nyt on aina, kertoo korjaamopäällikkö Jere Rantaniemi.

Noin 85 prosenttia maantieliikenteestä kulkee Rantaniemen mukaan nastarenkaiden päällä. Nastoilla ajelu kuitenkin rouhii teitä entistä huonokuntoisemmiksi.

– Tällaiset kelit ja lämpö kuluttavat myös rengasta eri tavalla. FL

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat