Lounais-Häme

Susijahdissa kaadettiin paljon alfanaaraita – Miten laumalle käy?

.

Mitä susilaumalle tapahtuu, jos sen äiti kuolee?

Kuukauden kestäneen suden kannanhoidollisen metsästyksen saaliiseen kuului kahdeksan alfanaarasta.

Kaadettujen alfaurosten lopullinen määrä varmistuu vasta syksyllä, kun hammasnäytteet on tutkittu. Nyt vahvistettuja tapauksia on yksi pantasusi.

Susilaumaa johtavan alfaparin naaraan tai uroksen lähdön seuraukset laumalle selviävät viimeistään syksyllä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat selvittävät keväällä ja kesällä maastossa laumojen tilannetta ja sitä, syntyykö niihin pentuja.

Susilaumat ovat yleensä perhelaumoja, eli vain alfapari lisääntyy.

Alfanaaraita kaadettiin Kiuruveden, Kuhmon, Lestijärven, Längelmäveden, Raahen seudun, Sonkajärven ja Sotkamon riistanhoitoyhdistysten alueilla: muissa yksi paitsi Sotkamossa kaksi. Yhteismäärä on tänä vuonna iso, sillä viime vuonna kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadettiin vain yksi alfanaaras.

Lisäksi tänä vuonna vahinkoperusteisella luvalla ja poliisin määräyksellä on kaadettu kolme alfanaarasta.

Mitä seurauksia alfanaaraan kuolemasta voi olla laumalle?

Luken tutkijan Samuli Heikkisen mukaan tutkimuksissakaan ei ole yhtä ainoaa vastausta. Alfauros voi ottaa uuden puolison, jolloin lisääntyminen jatkuu. Voi myös olla, ettei se ota tai löydä uutta puolisoa. Silloin edellisen vuoden pennut lähtevät yksi toisensa jälkeen pois ja lauma hajoaa.

Lauman hajotessa nuorten susien pyyntitavat eivät vielä ole kehittyneet.

– Nuorelle sudelle on kova kohtalo löytää ruokaa maastosta. Se ei todennäköisesti saa aikuista hirveä nurin, Heikkinen sanoo.

Silloin on mahdollista, että nuoria yksinäisiä susia lähestyy pihapiirejä ruuan toivossa, ne alkavat norkoilla kissoja, koiria tai tuoksuvaa eläinperäistä jätettä.

Jos laumasta ammutaan sekä alfanaaras että -uros, lauma hajoaa. Heikkisellä ei ole tiedossaan, että päättyneessä metsästyksessä olisi näin käynyt.

Joka tapauksessa toisen alfan lähtö vahingoittaa lauman dynamiikkaa. Pennuista ei välttämättä ole metsästysapua yksin jääneelle alfalle.

Kannanhoidollista metsästystä on kokeiltu kahtena vuonna. Ministeriö ratkaisee jatkon syksyllä.

Suosituksen mukaan se piti kohdistaa nuoriin yksilöihin. Käytännön metsästystilanteessa nuoria yksilöitä on vaikea erottaa alfayksilöstä.

Kokoero on olemassa, mutta Heikkisen mukaan vaikeus syntyy vertailukohdan puutteesta. Metsästäjän ei ole mahdollista maastossa verrata suden kokoa toiseen.

– Nämä ovat todella vaikeita tilanteita. En yhtään kadehdi niitä metsästäjiä, jotka tekevät päätöksen siinä sekunnissa, että mikä susi tuo on.

Helmikuun loppupuolella päättyneessä kannanhoidollisessa metsästyksessä saaliina oli 43 sutta, joista 25 urosta ja 18 naarasta. Yli kaksivuotiaita aikuisia saaliista oli 24.

Lisäksi viime syksyn ja alkuvuoden aikana vahinkoperusteisilla luvilla on kaadettu 12 sutta, joista 10 poronhoitoalueella ja poliisin määräyksellä 14. Liikenteessä kuoli 4 sutta

Uusimmat