Lounais-Häme

Suurin osa lapsista syö koululounaan — monelle ei kuitenkaan maistu salaatti

Lapsuuden ruokavalinnat voivat säilyä pitkälti aikuisikään.

Vain harva koululainen syö kaikki aterian osat. Kouluruokasuositusten mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta ja kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä vain 7 prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista. Vielä harvempi kahdeksasluokkalainen söi kaikkea tarjolla olevaa: vain 4 prosenttia tytöistä ja 8 prosenttia pojista.

Tutkimukseen arvottiin mukaan 20 kuntaa. Jokaisesta tutkimukseen osallistui joko yksi yhtenäiskoulu tai yksi ala- ja yläkoulu. Forssan seudulta mukana ei ollut yhtään kuntaa. Lähimmä kyselyssä mukana olleet kunnat olivat Loimaa ja Hämeenlinna.

Tutkittavien koulujen kuudennen ja kahdeksannen luokan oppilailta kysyttiin koululounaan syömisestä ja eri aterianosien valinnasta. Tutkimukseen vastasi 2941 oppilasta. Lisäksi tutkimusryhmä kuvasi oppilaiden ruokatarjottimia ruokailun aikana kuudessa koulussa.

Annosten valokuvaus vahvisti kyselylomakkeiden antamaa viestiä; vain murto-osa valokuvatuista kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista oli tutkimuspäivinä ottanut täysin kouluruokasuositusten mukaisen aterian. Pääruokaa oli otettu useimmiten, mutta annoksesta puuttui yleisimmin piimä tai maito, salaatti tai tuorepala ja leipä.

– Suositusten mukainen lounaan ravintosisältö täyttyy vain silloin, kun kaikki aterianosat syödään. Kouluissa tulisi korostaa kaikkien aterianosien syömisen tärkeyttä. Havainnollisia työkaluja aterian koostamiseen löytyy esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, VRN:n nettisivuilta, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio.

Lisää aiheesta: Terveyskyselyn tulokset saivat epäilemään opiskelijoiden jaksamista – he saavat aamupalan ilmaiseksi syyskuussa

Koululounaalle osallistuttiin melko hyvin: lähes 90 prosenttia kaikista kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa ruokailuun joka arkipäivä. Tavallisimmin lounas jäi väliin siksi, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta. Koululounaan syöminen oli yhteydessä myös muiden aterioiden syömiseen: harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita harvemmin.

Suosituimmat välipalat kuudesluokkalaisilla olivat välipalapatukat, leipä ja tytöillä hedelmät. Kahdeksasluokkalaiset söivät välipalana edellisten lisäksi karkkia tai suklaata.

Pojat söivät kasviksia harvemmin kuin tytöt. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset söivät kasviksia harvemmin kuin kuudesluokkalaiset.

– Lapsia ja nuoria tulee kannustaa monipuoliseen kasvisten käyttöön, sillä lapsena omaksutut ruokavalinnat säilyvät pitkälti aikuisikään. Toimiva keino lisätä kasvisten käyttöä on tarjota salaatti erikseen valittavina osina, kuten porkkanaraasteena, salaatinlehtinä, viipaloituina kurkkuina ja tomaatteina. Kasvisten käyttöä voivat myös lisätä lämpimien kasvisten tarjoaminen ja salaattiastioiden sijainti linjaston alkupäässä, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Terveellisen ruokavalion toteutus ei onnistu ilman koulun aikuisten ja vanhempien tukea. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on keskeinen rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa ja oppilaiden opastamisessa. Kun oppilaat siirtyvät alakoulusta yläkouluun, tulee terveelliseen syömiseen ja koulupäivinä jaksamiseen kiinnittää erityistä huomiota. FL

Kasper Ehola

Fingerpori

comic

Uusimmat