Lounais-Häme

Sydänongelmat haasteellisia ensihoitajille

Leposyke siinä viiden- ja kuudenkymmenen välissä. Happisaturaatio normaali. Sydänfilmin käyrä nousee ja laskee tasaisesti.

Ruudulta voi seurata, miten sydämen eteiset täyttyvät, kammio supistuu pienenä piikkinä ja sitä seuraa lepovaihe.

Ensihoitopäällikkö Lasse Hakala ei ole tavanomainen potilas.

Hänen rintaansa ei ahdista tai satu. Hän ei ole kokenut rytmihäiriöitä. Kylmä tuskanhiki on pysynyt poissa hänen ohimoltaan eikä häntä purista rinnasta niin, että kipu säteilisi leukaan ja käteen asti.

Yleensä ekg-laitteeseen on kytkettynä henkilö, jolla on edellä mainittuja oireita. Ruudulla saattaa näkyä hyvin toisenlainen sydänfilmi kuin nyt. Filmin perusteella ensihoitajat diagnosoivat, kuinka vakavasta sydänongelmasta on kysymys.

Hakala makaa ambulanssin paareilla vain esitelläkseen Forssan Lehden lukijoille, miten sydänpotilaiden sydämen sähköimpulsseja mitataan.

Hänen rintakehällään on useita elektrodeja, jotka mittaavat sydämen eri kohtia. Piuhat kulkevat myös molempiin ranteisiin ja nilkkoihin.

-Sitä päivää odotellessa, kun ekg muuttuu langattomaksi, ensihoitopäällikkö naurahtaa.

Ekg on sydänpotilaan ongelmien määrittelyssä tärkein laite. Se kuuluu ambulanssin vakiovarusteisiin.

Laitteen avulla varmistetaan, tarvitseeko potilas lääkehoitoa jo ambulanssissa ja pitääkö hänet kiidättää Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vai riittääkö Forssan tai Hämeenlinnan sairaalat.

Sydänfilmin käyristä voi päätellä, onko kyse infarktista, sydämen hapenpuutteesta vai jostain muusta.

Joka vuosi hätäkeskus tekee Forssan seudulla noin 300 tehtävää sydänongelmien takia. Koko Kanta-Hämeen alueella sydänongelmista johtuvia hälytyksiä on 2000. Kaikkia hälytyksiä on yhteensä 30000.

Sydänpotilaiden hoito on haastavaa, koska heidän oireensa ovat moninaisia.

Toisinaan oireita ei ole nimeksikään, vaikka tilanne on vakava.

Hälytyksen tehnyt potilas saattaa kävellä ambulanssia vastaan. Sydänfilmistä sitten selviää, että potilaan olisi ehdottomasti pitänyt pysytellä makuulla.

Sydänoireiden vakavuus on toinen syy, miksi hälytykset ovat niin vaikeita.

Tyypillinen sydänpotilas tarvitsee runsaasti hoitoa jo ambulanssissa. Myös jatkuva riski sydämen pysähdyksestä on läsnä. Toisinaan henki on kiinni minuuteista.

Ensivasteyksikön tärkein viesti onkin, että rintakivusta kärsivät soittaisivat numeroon 112. Omalla autolla ei ainakaan saa lähteä ajamaan terveyskeskukseen.

Rinnan ahdistuksesta kärsivät kuljetetaan joka tapauksessa lääkärin vastaanotolle, vaikka sydänfilmi näyttäisikin normaalilta. Rintakivusta hälyttäminen ei siis koskaan ole aiheetonta.

-Rintakipu kannattaa ottaa vakavasti. Jotkut yrittävät helpottaa oireita konjakkiryypyllä. Se ei tositilanteessa auta, Lasse Hakala sanoo.

Hän saa irrottaa ekg-laitteen elektrodit iholtaan tyytyväisenä. Sydän on kunnossa.

Tämän päivän hyvä kunto ei kuitenkaan takaa huomisen terveyttä.

Sydänongelmat ovat vahvasti elintasosairauksia, mutta ensihoitajat ovat todistaneet sellaisiakin tapauksia, joissa hyvinvoiva, urheilua harrastava henkilö saa sydänkohtauksen. FL

 

Sydänongelmat lukuina
Suomessa sepelvaltimokohtaukseen sairastuu 44000 ihmistä vuosittain.Heistä noin puolet saa sydäninfarktin.Infarktista johtuvia kuolemia on vuodessa noin 13000.Puolet infarktiin kuolleista menehtyy kotona tai matkalla sairaalaan.Sairaalahoitoon ehtineistä 20 prosenttia kuolee ensimmäisen vuoden aikana.50-70-vuotiailla miehillä kuolleisuus sepelvaltimotautiin on selvästi yleisempää kuin naisilla.Näiden ikävuosien jälkeen ero miesten ja naisten välillä tasoittuu.Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on laskenut viimeisten 20 vuoden aikana.Lähteet: Terve.fi ja Terveyskirjasto

Uusimmat