Lounais-Häme

Syrjäytymisestä saatu otetta Forssassa

Forssassa asuvista 25–29-vuotiaista 20 prosentilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lukema on hämmentävän korkea, mutta yllättävän suuri se on valtakunnan tasollakin, 16 prosenttia. Suunta on kuitenkin parempaan: viisi vuotta sitten toisen asteen tutkinto puuttui joka neljänneltä 25–29-vuotiaalta forssalaiselta.

Osaltaan tilannetta on edistänyt Nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka toteutettiin Forssan seudulla vuosina 2013–2017.

-Koulutimme lähes sata nuorta aikuista, joilta puuttui toisen asteen tutkinto. Tulokset olivat rohkaisevia, Forssan ammatti-instituutin rehtori Maaria Silvius kertoo.

 

Kehitys ei ole yksittäisen hankkeen ansiota, sillä työvoimahallinnon ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä on tullut arkipäivää. Forssassa ammatti-instituutti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti Ohjaamon kanssa. Ohjaamo tarjoaa matalan kynnyksen työhönohjausta alle 30-vuotiaille.

-Olemme yhteyksissä puolin ja toisin ja pyrimme löytämään ratkaisuja yksilötasolta alkaen, Silvius tiivistää.

Pelkkä yhteistyö ei riitä. Vähintään yhtä tärkeää on ollut koulutuksen räätälöiminen yksilöllisemmäksi. Oma opintopolku madaltaa opiskelun aloittamisen kynnystä.

-Enää laissa ei täsmälleen määrätä, kuinka koulutus suoritetaan, tärkeämpää on, että opiskelija näyttää osaavansa, Silvius toteaa.

Aikuisopiskelijoiden koulutuspolkua helpottaa myös ammatillisen koulutuksen lainsäädännön yhdistäminen, minkä ansiosta aikuisopiskelijalla on samat oikeudet kuin nuorilla. Viime vuoteen saakka perustutkintoa suorittavat aikuisopiskelijat olivat esimerkiksi kuraattori- ja terveydenhoitopalvelujen ulkopuolella.

Uusi lainsäädäntö mahdollistaa myös jatkuvan haun, minkä ansiosta opiskelemaan pääsee pitkin vuotta.

 

Silviuksen mukaan Nuorten aikuisten osaamisohjelman kaltaiselle hankkeelle ei olekaan enää tarvetta.

-Pystymme saavuttamaan vastaavia tuloksia nykyisten käytäntöjen avulla.

Opiskelijoissa on kuitenkin herättänyt huolta ammatillisen koulutuksen reformi, jossa ammatillisen opiskelun pelätään muuttuvan liiankin vapaaksi ja opiskelijan vastuu opintojen etenemisessä korostuu. Silvius ei kuitenkaan usko, että runsaasti tukea tarvitsevat opiskelijat jäävät heitteille.

-Heidän kohdallaan on mahdollista jopa lisätä lähiopiskelun määrää.

 

Positiivinen käänne on tärkeä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta: Vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevista työnhakijoista yli puolet on työttömänä. Tutkinnon omaavista työttömänä on joka kuudes tai seitsemäs.

-Luvut kertovat, kuinka tärkeää koulutus on työelämään pääsemisen kannalta, sivistys- ja tulevaisuuspalvelun toimialajohtaja Jaakko Leskinen toteaa.

Syitä sille, miksi opiskelut ovat päättyneet oppivelvollisuusikään, on lukuisia. Joukossa on heitä, jotka ovat päässeet heti pysyvästi työelämään, mutta valtaosalla tausta on ongelmaisempi.

-On erilaisia sairauksia kehitysvammoista alkaen. On elämänhallinnan ongelmia, oppimisvaikeuksia eikä omaa alaa ole löytynyt, Leskinen luettelee.

Forssan kohdalla mysteeri on, miksi tutkinnottomien osuus on niin suuri, sillä keskeyttämisprosentti ammatti-instituutissa on ollut pitkään erittäin matala.

-Kaiken kattavia syitä emme tiedä. Yksi syy on nuorten aikuisten muuttoliikkeessä. Nuoria muuttaa jatko-opintojen perässä muualle, ja tutkinnottomat nuoret aikuiset ovat ehkä sen tähden yliedustettuina alle 30-vuotiaissa, Leskinen arvioi.

 

Askelia parempaan on otettu, mutta on täydet syyt uskoa, että tutkinnottomien osuus laskee edelleen.

-Vielä 6–7 vuotta sitten joka kymmenes forssalaisnuori ei jatkanut opintoihin peruskoulun jälkeen. Nyt lukema on kolmisen prosenttia, projektipäällikkö Jukka Lidman Forssan kaupungin työllisyyspalveluista kertoo.

Maaria Silvius muistuttaa, että nopean puuttumisen malli on usein toimivin lääke ongelmien ehkäisemisessä.

-Ongelmat eivät ala yhtäkkiä peruskoulun päätyttyä. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic