Lounais-Häme

Syvällä Suomen sisuksissa piilee rajaton uusiutuvan energian varasto

Syvällä Suomen sisuksissa piilee rajaton uusiutuvan energian varasto.
Kuva 1 (oik.): Suomen syvän geotermisen energian potentiaalikartta. Kuva 2 (vas.): 100 asteen syvyyskartta.
Kuva 1 (oik.): Suomen syvän geotermisen energian potentiaalikartta. Kuva 2 (vas.): 100 asteen syvyyskartta.

Jalkojemme alla kytee valtava uusiutuvan energian varasto, osoittaa geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uusi potentiaalikartta.

Geologian tutkimuskeskus selvitti, mitkä ovat todennäköisimmät syvän geotermisen energian tuotantoalueet Suomessa.

Samalla selvitettiin myös, kuinka syvälle täytyisi mennä ennen kun maankuoressa lämpötila yltää sataan asteeseen.

– Kartan avulla pyrittiin tuomaan esille se kaikki lämmityspotentiaali, joka Suomen maankuoressa piilee, kertoo GTK:n johtava asiantuntija Teppo Arola.

Geologian tutkimuskeskuksen kartoituksessa tarkastellaan millaisia lämpötiloja kallioperästä Suomessa löytyy.

Kanta-Hämeen kannalta tilanne ei näytä aivan toivottomalta. Se ei ole parasta aluetta Suomessa, mutta ei sitä huonointakaan.

Arolan mukaan Kanta-Häme maakuntana on tasainen, ja hyviä graniittialueita löytyy esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin eteläpuolelta.

– Näillä alueilla on mahdollisesti kallioperässä korkeampi lämmöntuotto kuin ympäröivillä alueilla johtuen graniitissa olevista radioaktiivisista mineraaleista. Radioaktiivisten mineraalien hajoamisprosessi tuottaa lämpöä, ja se tapahtuu täysin luonnollisesti, Arola kertoo.

Lähimpänä pintaa geotermistä energiaa löytyy Kaakkois-Suomesta ja Keski-Lapista. Pieniä paikallisiakin alueita on esimerkiksi Oulun eteläpuolella Muhoksella.

– Näillä alueilla geotermisen energian potentiaali on suurinta, Arola kertoo.

Geotermisen energian tutkimus ja käyttö on ollut tähän asti vähäistä Arolan mukaan.

Kaikki tietävät tuuli- ja aurinkoenergian potentiaalin, mutta samanlaista tietämystä geotermisestä energiasta ei ole.

Kartoituksen myötä osoitettiin myös, että geotermisen energian poraustekniikka on kehittynyt vuosien aikana.

– Nykytekniikalla pystytään poraamaan yhä syvemmälle maankuoreen. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että olosuhteet eivät Suomessa ole tasaiset, ja geotermisen energian laitoksia ei voida kopioida mistä tahansa minne tahansa, Arola muistuttaa.

Syvyyksissä syntyvän energian hyödyntäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Vulkaanisesti aktiivisilla alueilla kuten Islannissa geoterminen energia on lähempänä maanpintaa ja helpommin hyödynnettävissä.

– Suomen geologiset olosuhteet ovat haastavat. Maankuori on vanhaa, kylmää ja paksua. Saavuttaaksemme samat lämpötilat kuin Islannissa, tulisi Suomessa mennä yli kahteenkymmeneen kilometriin, Arola kertoo.

Geoterminen energia on syvällä, ja sen hyödyntämiseen tarvitaan geotermistä lämpövoimalaa.

Käytännössä geoterminen voimala koostuisi kahdesta syvästä reiästä. Toisesta reiästä pumpataan vettä alas kallioperään, jossa se kuumenee kallioperässä luontaisesti olevan lämmön vaikutuksesta.

Kuuma vesi nousee ylös toisesta reiästä, ja syntynyt lämpö syötetään lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon.

Suomessa porauksia kokeillaan parhaillaan Espoon Otaniemessä ST1:n hankkeen myötä. Kyseessä on pilottiprojekti, jossa poraudutaan 6,5 kilometrin syvyyteen kallioperään.

Arolan mukaan ensimmäinen projekti on aina ongelmallinen. Geotermisen energian hyödyntäminen vaatii suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä.

Otaniemen tapauksessa projekti on myöhässä aikataulussa.

– Teknisesti on vaativaa porata kilometrien syvyinen reikä maankuoreen. Matkalla on kivilajivaihteluita, ja pora voi jäädä jumiin. Kalliossa voi myös olla rikkonaisuutta, joka tulee kiertää, Arola kertoo.

Toistaiseksi Suomessa geotermisen energian käyttö lämmitykseen olisi ainoa järkevä vaihtoehto.

– Muualla maailmassa, kun päästään suurempiin lämpötiloihin, se soveltuu myös sähköntuotantoon, Arola lisää.

Jos maasta haluttaisiin suoraan kaukolämpöputkiin kelpaavaa vettä, tulisi veden olla yli 70 asteista. Talvisin lämpötilojen tulisi olla yli sata-asteiset.

Pienemmissäkin syvyyksissä on kuitenkin oma potentiaalinsa Arolan mukaan.

Poraamalla jo muutaman kilometrin syvyyteen, voitaisiin saada jo selviä hyötyjä.

– Pienilläkin lämmöillä voidaan lämmittää yksittäisten rakennusten sijaan kokonaisia alueita, Arola kertoo. HÄSA

Geoenergia ja geoterminen energia

Tunnetuin energian lähde on maalämpö eli geoenergia, joka on varastoitunut maankuoren ylimpiin kerroksiin.

Maalämpö on lähtöisin auringon säteilystä, radioaktiivisten isotooppien hajoamisesta ja maan sisältä säteilevästä lämmöstä.

Maalämpöä voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten ja sisäilman lämmittämiseen, ja se on kaukolämpöä edullisempaa.

Geoterminen energia on maan sisältä tulevaa lämpöä, jonka on varastoitunut vielä syvemmälle maankuoreen.

Se syntyy maan syvyyksissä tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena.

Geoterminen energia on täysin uusiutuvaa energiaa. Sen hyödyntäminen mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen ja siten hiilidioksidipäästöjen pienentämisen.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat