Lounais-Häme

Tahtonainen

Puhelin soi melkeinpä saman tien, kun haastattelussa on päästy vauhtiin.

-Olen kurkkuani myöten täynnä näitä kyselyitä, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puuskahtaa lopetettuaan puhelun pikaisesti.

Anttilalla ei ole sinänsä mitään kyselyitä vastaan. Hän sanoo vastaavansa mieluusti, jos tuntee asian. Se harmittaa, että mielipidettä odotetaan asioista, joita Anttila ei lainkaan tunne.

Otetaan esimerkiksi kysely, jossa olisi pitänyt ottaa kantaa rikosseuraamuslaitoksen toimintaan – asiaan, jota hän ei ole poliittisella urallaan mitenkään seurannut.

Mielipiteitä Anttilalla riittää, ja niitä hän myös on auliisti jakanut pitkän uransa aikana.

Keskustan eduskuntaryhmän kanslia ja keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa ehtivät jo julistaa, että Sirkka-Liisa Anttilasta tulisi joulupäivänä pitkäaikaisin naisparlamentaarikkomme hänen ohittaessaan parlamenttipäivien lukumäärässä Miina Sillanpään (sd.).

Jos kuitenkin lasketaan yhteen sekä europarlamentissa että eduskunnassa vietetyt päivät, kiilaa edelle vielä demareiden Liisa Jaakonsaari. Pelkillä kansanedustaja-päivillä laskettuna Anttila ohittaa Sillanpään vasta vuoden 2019 alussa.

Poliittisen uran alkupistettä haettaessa on matkattava ajassa vuoteen 1967, jolloin Anttila tuli nuoreksi miniäksi forssalaiselle Siparin sukutilalle.

Forssassa alkoi kiertää juttu nuoresta emännästä, jolla oli julkishallinnon koulutus. Tuli yhteydenottoja, ja lopulta Anttila lähti mukaan keskustan kunnallisjärjestön toimintaan.

Alkoi ura paikallispolitiikassa. Forssan kaupunginvaltuustoon Anttila nousi vuonna 1977. Seuraavaksi Anttila lähti mukaan puolueen Etelä-Hämeen piirin piiritoimikuntaan ja piirin naisten toimintaan.

Vuonna 1980 puolue oli uuden edessä, kun puoluekokous vaihtoi pitkään puheenjohtajana toimineen Johannes Virolaisen Paavo Väyryseen. Elokuussa 1980 Anttilan luona kävi lähetystö, joka pyysi häntä asettumaan ehdolle Hämeen piirin puheenjohtajaksi. Anttila kummasteli, voisivatko Hämeessä miehet valita naista puheenjohtajakseen.

-Vastaus oli, että sinun ei sitä tarvitse pohtia, kunhan et vain kieltäydy. Siitä se alkoi.

Anttila nousi piirin puheenjohtajaksi, edelleen puoluehallitukseen ja puolueen työvaliokuntaan.

Ensimmäisen kerran Anttila tuli valituksi eduskuntaan vuonna 1983.

Samana vuonna aloitti kansanedustajan uransa 12 muutakin keltanokkaa, muun muassa entinen pääministeri Esko Aho.

Ensimmäinen työhuone, A 140, sijaitsi aivan eduskuntatalon pohjakerroksessa. Nykyinen työhuone sijaitsee kerrosta ylempänä. Numero on A 240.

Paljon muutakin on matkan varrella muuttunut kuin vain työhuoneen numero. Kännyköitä tai tietokoneita ei uran alkumetreillä ollut.

-On tapahtunut hirmuisia muutoksia niin yhteiskunnassa, politiikan tekotavoissa kuin median sähköistymisessä.

Heti ensimmäisellä kaudellaan Anttila toimi maatalousvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Anttilasta tuli myös kaikkien aikojen ensimmäinen naispuheenjohtaja maatalousvaliokunnassa vuosiksi 1991–1995.

Myös sukupuolen merkitys politiikassa on vuosien varrella muuttunut.

Anttila kertoo joutuneensa opettelemaan, miten tasa-arvoasioista saattoi puhua, jotta ei herättänyt ärtymystä.

-Puolueessa miehet kokevat olevansa ns. perheen pää. Meidän naisten tehtävänä on tämä pää kääntää, niin teen kotonakin. Sen pitää tapahtua niin, että miehet saadaan ymmärtämään ajamamme tavoitteet ja niiden järkevyys.

Tasa-arvokysymyksistä tuli Anttilalle sydämen asia. Erityisesti hän muistaa vuonna 1994 tulleen uuden tasa-arvolain, jossa ei ollut kiintiöpykälää.

-Me lobbasimme pykälän lisäyksenä lakiin valiokunnassa tehdyllä muutoksella, mutta sitä ennen meidän piti lobata miehet kannattamaan lisäystä. Sitä työtä en unohda koskaan.

Aika oli tuolloin erilainen kuin nykyään. Tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymykset eivät olleet samaan tapaan esillä kuin nykyään. Myös asenteet ovat muuttuneet.

-Itse yritän olla ärsyttämättä ketään. Jos näissä kysymyksissä rakentaa alusta lähtien vastakkaisasettelua, eivät asiat etene.

Keskustan naiskannatuksesta huolta kantanut Anttila totesi marraskuussa ilmestyneessä Suomenmaan haastattelussa, että naisilta puuttuu keskinäistä lojaaliutta ja uskoa itseensä.

-Nainen ei luontaisesti osaa tukea toista naista niin hyvin, kuin miten miehen sen tekevät.

Anttila puhuu miesten hirvi- ja harrastusporukoista, joissa miehet ovat oppineet toimimaan yhdessä ja sanoo, että, naisilta puuttuvat lojaalisuutta rakentavat verkostot.

-Eduskunnan keskustanaisissa on hyvä tilanne. Kokoonnumme kerran kuukaudessa yhdessä miettimään, mitä asioita voisimme nostaa juuri naisten näkökulmasta esiin.

Anttila itse on toiminut politiikassa nuoremman polven naiskansanedustajien mentorina. Nimeltä hän mainitsee Annika Saarikon.

Pitkän uran yhdeksi vaikeimmaksi paikakseen Anttila mainitsee Suomen edun ajamisen Eu-pöydissä. Erityisesti mieleen on jäänyt 14.5.2007 ja kohtaaminen maatalousasioista vastaavan Marian Fischer-Boehlin kanssa.

Tapaamisen tarkoituksena oli selvittää, miten edellisen hallituksen jättämä 141-artiklan jatkohakemuksen valmistelu etenee. Artikla sisälsi Etelä-Suomen kansalliset tuet, joita Suomi komission luvalla sai myöntää maataloustuottajille.

-Marian, jonka tunsin jo entuudestaan, sanoi minulle, että komissioon toimitettua hakemusta ei koskaan tultaisi hyväksymään.

Hakemukselta puuttuivat riittävät perusteet, joilla se olisi mennyt läpi. Anttila pani koko hakemuksen uudelleen valmisteluun.

-Helsinkiin tultuani valvoin koko yön. Tiedostin, että jos en tätä pysty hoitamaan, en enää marraskuun jälkeen jatka ministerinä. Julkisuuden paineet olivat kovat.

27.11. Anttila solmi komissaari Fischer-Boehlin kanssa kuuden vuoden sopimuksen. Tuet jäivät, mutta pienenevinä. Kipein kohta Anttilalle oli, että sikatalouden tuet piti irrottaa tuotannosta.

-Maatalousministerin pesti on Suomessa hyvin vaativa. Vaativia ovat myös tuottajat, minkä hyvin ymmärrän.

Unettomia öitä Anttila on viettänyt myös viime kuukausina.

Tällä kertaa syynä eivät ole olleet maataloustuet, vaan sote, joka on kiihdyttänyt mieliä omassa maakunnassa.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) yhtymähallituksen puheenjohtajana toimivaa Sirkka-Liisa Anttilaa on syytetty suorastaan väärän tiedon levittämisestä.

Siinä missä Oma Hämeessä valmistellaan maakunnallista sote-ratkaisua, on FSHKY:ssä ryhdytty valmistelemaan seudulliseen ratkaisuun tähtäävä yhteisyritystä yksityisen palveluntuottajan kanssa.

-Tilanteesta on syntynyt ehkä väärä kuva. Me emme totisesti ole boikotoimassa maakunnallista valmistelutyötä, olemme laajasti valmisteluelimissä mukana.

Anttila, joka ei ole mukana Oma Hämeen valmistelutyössä, sanoo toivovansa, että maakuntavaltuustossa sovittu yhteinen sotepalaveri toteutuisi mahdollisimman pikaisesti.

Yhteisyrityksen selvittämistä tekevän työn taustalla on hänen mukaansa huoli eduskunnassa käsiteltävänä olevan terveydenhuoltolain vaatimasta leikkaustoiminnan keskittämisestä keskussairaaloihin.Anttilalle tämä tarkoittaa Forssan sairaalan alasajoa.

Kaksi rajua rakennemuutosta 1980- ja 1990-luvulla kokenut kaupunki ei Anttilan mukaan selviäisi, jos siltä vietäisiin sairaalan päivystys- ja leikkaustoiminta.

Anttilan mukaan Forssan yhteisyritys ja maakunnallinen Oma Häme ovat tällä hetkellä kaksi tasavahvaa vaihtoehtoa, joita selvitetään.

-Toivon, että myös Oma Hämeessä selvitetään, mitä terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa. Väitän, että, jos Hämeenlinna olisi vastaavassa elinvoimansa alasajotilanteessa, reagoitaisiin siellä samoin. Pahaa tahtoa tässä ei ole takana.

Anttila näkisi Forssan seudun tulevaisuudessa mielellään yhtenä Oma Hämeen tuotantoyhtiönä maakunnan omien yhtiöiden joukossa. Tällöin kunnilla vain pitäisi olla mahdollisuus toimia tuotantoyhtiöissä.

-(Muutosjohtaja) Sinikka Salo sanoi minulle aivan suoraan, että kuntien poissulkeminen sotetuotantoyhtiöistä on seurausta STM:n juristien tulkinnasta, jota noudatetaan. Nyt on perustuslakivaliokunnan tehtävä tulkita, onko STM:n juristien tulkinta oikea.

Syytökset valehtelusta Anttila ohittaa nopeasti.

-Kannattaisi ensin ottaa selville kaikki oikea tieto ja vasta sitten ottaa kantaa siihen, kuka valehtelee ja kuka ei. Asia on niin monimutkainen, että sitä on vaikea sellaisen ihmisen hahmottaa, joka ei valmistelutyössä ole mukana.

Anttila kertoo olleensa tilanteen takia niin ahdistunut, että on valvonut öitä. Voimakkaita tunteita asia herättää myös haastattelupöydässä.

-Seudulta meinaa mennä sairaala satoinen työpaikkoineen. Se on hirvittävää, jos se tapahtuu minun urani aikana, Anttila sanoo hiljaa. FL

 

Syntynyt 20.12.1943 Marttilassa.Valmistui ylioppilaaksi vuonna 1963Hallintonotaarin tutkinto Tampereen yliopistosta vuonna 1967Forssan terveyskeskuksen apulaisosastopäällikkönä 1974–1982Nousee Forssan kaupunginvaltuustoon 1977Valitaan ensimmäisen kauden kansanedustajaksi vuonna 1983 "1980-luvun lopulla hallinnollisesti aikaisemmin säädellyt korot siirtyivät noteerattaviksi markkinoilla. Korot huitelivat korkeimmillaan 17.18 prosentissa. Rahasta tehtiin kauppatavaraa, jota myytiin ja valitettavasti osittain heppoisin vakuuksin. Seurauksena oli pankkikriisi. Samaan aikaan idänkauppa romahti ja yli 200 000 työpaikkaa menetettiin. Seurasi 1990- luvun alun syvä lama ja suurtyöttömyys. Ongelmia suitsittiin pääministeri Ahon johtaman hallituksen toimin. Meidät pelasti tuolloin Nokiavetoinen vienti." Keskustanaisten puheenjohtaja 1994–2003Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja 1991–1995 "Syvä lama ja vakavat talousvaikeudet kypsyttivät hallituksen hakemaan EU-jäsenyyttä kun Ruotsikin jo oli pääministeri Carlssonin johdolla hakemuksen jättänyt.Talouskasvu kiihtyi 1996 vuoden jälkeen Lipposen hallitusten aikana. Nokiavetoinen kasvu ja vienti pelastivat Suomen." Suomesta tulee EU:n jäsen 19951996–1999 Euroopan parlamentin jäsenValittiin eduskuntaan jälleen vuoden 1999 vaaleissa.Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 2003–20072007–2011 maa- ja metsätalousministerinäVuodesta 2007 Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaVuonna 2008 teetätti selvityksen siitä, miten maanviljelijöiden tukihakemusten monimutkaisuutta voitaisiin yksinkertaistaa