Lounais-Häme

Taikajuomien ainesosa, lapsilykyn tuoja – myyttinen misteli yllätti pihapihlajassa Jokioisilla

– Oli tultava itse paikalle tunnistamaan, sen verran uskomattomalta se kuulosti.

Näin totesi puutarhaneuvos Arno Kasvi käytyään tarkastamassa onko Jokioisilla puussa viheriöivä pallo misteli.

-Kyllä se on. Tämänhetkisen tiedon mukaan se on Suomen pohjoisin misteli, hän vahvisti.

Kasvi otti talvivihreästä puoliloisivasta pensaasta näytteet, ja hän selvittää onko misteli samaa kantaa kuin viime vuosina Turun seudulta löytyneet kasvit. Ensimmäisen havainnon hän teki Turusta vuonna 2014 ja oli hyvin hämmästynyt jo siitä. Jokioislainen misteli on kiinnittynyt isäntäpuuhun selkeästi oman otollisimman kasvuvyöhykkeensä ulkopuolella

– Misteli Jokioisilla on iso juttu, sillä Jokioinen on kuitenkin kasvuvyöhykkeenä kolmosta ja Turun seutu sentään lauhkeaa ykköstä. Tämä on mielestäni merkki ilmastonmuutoksesta, Kasvi toteaa.

Paraisilta löytyi yksittäinen kasvi vuonna 2008. Ennen Turun seudun havaintoja lähimmät kasvustot ovat löytyneet Tukholmasta.

 

Jokioisten misteli kasvaa Anna ja Hemmo Teerimäen pihassa. Se on tarttunut isäntäkasviin eli noin 15–17-vuotiaaseen pihlajaan noin metri puun latvuksesta alaspäin.

Teerimäet ovat seuranneet sitä uteliaana vuodesta 2012.

-Muutimme silloin taloon, ja kun lehdet pihlajista syksyllä lähtivät, huomasimme vihreän pallon. Kun Turun seudun misteleistä taannoin uutisoitiin, päätimme ottaa yhteyttä Turun yliopistoon, Hemmo Teerimäki kertoo.

Kasvin arvion ja Teerimäen havaintojen mukaan tontti on suotuisa kasvupaikka. Taustalla on lämmittävä ja suojaava kallio ja myös pihapuusto tarjoaa suojaa.

-Paikka on kesällä kuuma, joten kaipa tässä voi olla oma mikroilmastonsa, Teerimäki pohtii.

 

Misteli leviää lintujen välityksellä. Sen valkoiset marjat kelpaavat Kasvin havaintojen mukaan hyvin esimerkiksi kulorastaalle. Levinneisyyden lisäksi kasvin leviämistapakin kaipaa tutkimusta.

Kasvi toteaa, että misteliä voi yrittää myös kylvää, mutta lopputuloksesta ei ole takeita.

-Se on vaikea kylvettävä, ehkä yksi siemen sadasta voi onnistua, Kasvi huomauttaa.

Misteli on loiskasvi, mutta ei tavoiltaan mitenkään räyhäkäs. Kasvi ei pidä sitä uhkana Suomen puustolle. Isäntäpuita ovat poppeli, vaahtera, pihlaja, omenapuu, lehmus ja hybridihaapa.

-Onko misteli itse asiassa tulokaslaji, kun ilmastolliset olosuhteet ovat muuttuneet, hän kysyy.

Kasvi toivoo, että lounaishämäläiset tähyäisivät nyt lehtipuiden latvuksiin ja auttaisivat mistelin kartoitustyössä. Misteli on helppo tunnistaa, sillä se viheriöi talvellakin eikä sitä silloin voi sekoittaa tuulenpesään. Kesäisin kasvusto peittyy lehvien kätköihin.

-Havaintotietoja voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen puutarharuissalo@utu.fi, Kasvi pyytää. FL

 

Puoliloiselta lupa pusuihin
Misteli (Viscum album) on puoliloisiva pensas, joka ottaa sekä vettä että mineraaleja isäntäkasvistaan.Pallomaisen, tukevavartisen pensaan muhkuraiset oksat ovat vihreänruskeat ja pitkulaiset lehdet vaaleanvihreät. Misteli vaihtaa lehtensä joka toinen vuosi. Mistelin hedelmät ovat valkoisia marjoja.Kasvi leviää marjoja syövien lintujen avulla.Myyttien kasviMyrkylliseen misteliin on liitetty useissa kulttuureissa erilaisia uskomuksia aina muinaisesta Kreikasta viikinkisaagoihin. Kasvin on uskottu suojaavan pahoilta hengiltä.Asterix-sarjakuvassa tammesta poimittu misteli on olennainen taikajuoman aines. Muinoin Ruotsin Upplannissa sitä pedattiin häävuoteeseen lapsilykyn lisääjäksi. Englannissa sitä käytetään joulukoristeena, jonka alla saa varastaa luvan kanssa suukon.Sitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja Saksassa kasvia pidetään yhä lääkinnällisenä.

Uusimmat

Fingerpori

comic