Lounais-Häme

Taistelu Forssan sairaalasta käynnissä

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on käynnistänyt voimakkaan kamppailun Forssan hyvinvointikuntayhtymän ja sen osana toimivan Forssan sairaalan tulevaisuuden turvaamiseksi käynnissä olevassa sote-uudistuksessa. 

Anttilan mielestä Forssan seudun pitää nyt tutkia erilaisia vaihtoehtoja, jolloin tarkasteluun tulee Varsinais-Suomeen suuntautuminen, jos Hämeen sotesta ei saada riittäviä takuita palveluiden säilymisestä. Pelkona on Forssan sairaalan näivettyminen kroonikkosairaalaksi. Anttila on Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen puheenjohtaja.

Anttila toteaa, ettei hän ole myöskään mikään Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajaman maakuntauudistuksen vahva kannattaja. Forssalaisesta näkökulmasta maakuntaportaan lisääminen hallintoon vie meiltä paikallista päätösvaltaa muualle.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä on virkamiesvalmistelussa olevassa päivystysasetuksessa ollut esillä linjauksia, joiden mukaan aluesairaaloiden kirurgiset osastot lakkautettaisiin ja keskitettäisiin keskussairaaloihin. Hämeenlinna ei tulisi kuulumaan niiden täydenpalvelun 12 päivystävän sairaalan joukkoon, jolloin myös sen erikoisaloja tultaisiin vähentämään. Meidän kannattaisi katsoa mitä Varsinais-Suomi voisi tarjota, Anttila sanoo. 

Anttilan mukaan suurena vaarana on, että niin Forssan kuin Riihimäen sairaaloista toimintoja tultanee siirtämään Hämeenlinnaan.

Anttila toteaa Markku Puron johdolla Forssan seudulla kyetyn rakentamaan hyvinvointikuntayhtymä, josta voidaan ottaa mallia palveluiden tehokkaasta tuottamisesta koko maalle ja seutukunnalle. Leikkauksia on voitu Forssan sairaalassa toteuttaa jopa yli 60 prosenttia halvemmalla, kuin mitä keskussairaalassa leikkaus olisi maksanut.

Viime joulukuussa Hämeen liitto ilmoitti perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.), ettei Forssan seudulla valmistella hyvinvointikuntayhtymän yhtiöittämistä.

Anttilan mukaan soten lisäksi seutukuntaa uhkaa myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusmäärärahojen 21 miljoonan euron siirto Suomen Akatemian alaisuuteen. Luken tutkijat eivät voi hakea Akatemian rahoitusta tutkimushankkeisiinsa, koska kansallisessa tutkimusstrategiassa ei ole biotaloutta eikä maa- ja metsätaloutta. Kolmas uhka Anttilan mukaan muodostuu valtion infrarahoituksesta käytävästä kamppailusta. Anttila on kuitenkin toiveikas, että kakkostie saa rahoituksensa.

Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko  ei halua lähteä vaarantamaan Forssan seutukunnan muutenkin vaikeaa asemaa seutukaupunkina Hämeen maakunnan sote-neuvotteluissa.

Sulkon mukaan esillä on tällä hetkellä liian paljon liikkuvia osia, joten maltti on valttia. Sulkon mukaan on kuitenkin selvää, ettei hyvinvointikuntayhtymä voi jatkaa nykyisessä muodossaan, koska palveluiden tuotantovastuu on siirtymässä kunnilta perustettaviin maakuntiin.

– Utooppisena toiveena voisi esittää, että seutukaupunkien näkökulmasta koko maakuntahallinnoista pitäisi luopua ja tukeutua malliin vahvoista kunnista. Hälyttäviä ovat myös ne viestit siitä, miten kiinteistömassoja tultaisiin käsittelemään, Sulkko sanoo.

Uhkana on, että uusi sote-alue hankkisi omistukseensa vain osan tarvitsemistaan tiloista ja vuokraisi esimerkiksi tarvitsemansa tilat Forssan sairaalasta.

Sulkon mielestä Forssan seutukunnan asema olisi vahvempi, mikäli täällä olisi kyetty kuntaliitoksiin. Forssa on lähdössä Someron ja Loimaan kanssa selvittämään maakuntien reuna-alueiden palveluiden kehittämistä. Ensi viikon maanantaina Forssassa kokoontuu edustajia niin Forssan seudulta, Somerolta kuin Loimaalta kartoittamaan sote-tilannetta.

Seutukaupunkien verkoston edustajat kokoontuvat ensi perjantaina Helsingissä. Forssasta paikalla on sivistystoimenjohtaja Jarmo Pynnönen.

Forssan hyvinvointikuntayhtymän yhtymäjohtaja Juha Heino sanoo, ettei viime marraskuun ole saatu ministeriöstä uusia laajempia linjauksia, joten avoimia asioita on vielä paljon. Ministeriössä käydyn keskustelun pohjalta on vahvistunut näkemys siitä, että maakunnat voivat kehittää omia mallejaan ilman ministeriön tiukkaa ohjeistusta. 

Sote-alueiden ja maakuntien määräksi on tulossa 18. Hämettä ollaan maakuntana kehittämässä sote-palveluiden osalta kolmeen tuotantoalueeseen, jotka ovat Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki. Heinon mukaan Hämeessä sotea rakennetaan asiakaslähtöisesti, jolloin organisaatiota pohditaan myöhemmin.

Hyvinvointikuntayhtymä on alueellisesti merkittävä toimija. Se on 130 miljoonan euron vuosibudjetilla ja 1200 henkilön työvoimalla seutukunnan suurin työnantaja. FL

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic