Lounais-Häme

Takaisin kotiin 50 vuoden jälkeen

 

Kun työelämä jää taakse, alkaa eläkeläisen mielessä vilahdella maisemanvaihto. Moni muuttaa lasten perässä vieraaseen kaupunkiin, toiset taas lähtevät ulkomaille mitä pikimmin ja jotkut muuttavat kotikonnuilleen.

Sinikka ja Sampsa Kokkonen muuttivat Helsingistä Forssaan vuoden 2014 marraskuussa.

-Minulla oli kaipuu kotiin. Palasin 51 vuoden jälkeen tänne takaisin, 76-vuotias Sinikka Kokkonen sanoo.

Hän on syntynyt ja käynyt koulunsa Forssassa. Moni sukulainen ja tuttava on kuollut, mutta muutama serkku, pikkuserkku ja koulukaveri asuu edelleen kaupungissa.

-Olin Yliskylän tyttöjä.

Sampsa Kokkonen on järvenpääläinen, mutta muutto vaimon kotikonnuille oli helppoa.

-Kävimme aikanaan poikiemme kanssa mamman ja papan luona 40 vuoden ajan, joten kaupunki on tuttu paikka.

Sinikka Kokkonen aloitti työelämänsäkin Forssassa.

-Olin juuri päässyt keskikoulusta, kun menin pankkiin kysymään vapaana olleesta työpaikasta, Kokkonen muistelee.

Untuvikolle ei töitä ensin oikein lupailtu, mutta Kokkonen sanoi, että hän on nopea oppimaan ja lopulta työpaikka oli hänen.

Kun ikää tuli hieman enemmän, hän meni naimisiin ja muutti miehensä kanssa Järvenpäähän. Mies kuitenkin sairastui syöpään ja hänen kuoltuaan Kokkonen jäi pääkaupunkiseudulle. Perheeseen oli siinä vaiheessa syntynyt poika.

-Vähän sen jälkeen menin naimisiin Sampsan kanssa.

Perheeseen syntyi vielä toinen poika. Kumpikin asuu nykyisin Helsingissä.

Nykyisen kodin ikkunasta Sinikka Kokkonen näkee vanhan lastentarhansa, kansakoulunsa ja kauppakoulun, jota hän kävi.

Kokkoset ostivat Vieremästä siirtolapuutarhamökinkin.

-Se on Sampsan puuhamaa, Sinikka Kokkonen naurahtaa.

Kokkoset ovat tyytyväisiä kaupunkivalintaansa.

-Kun aloimme miettiä muuttoa, vaihtoehtoina oli Helsinki, Järvenpää ja Forssa, 79-vuotias Sampsa Kokkonen kertoo.

Kokkosilla on kaksi lastenlasta, 10- ja 13-vuotiaat.

-Olemme eläneet heidän lähellään ja hoitaneet heitä paljon, mutta heillä on nykyisin niin paljon harrastuksia, ettei heillä ole meille kauheasti aikaa. Ja toisaalta eihän matka Helsinkiin ole pitkä.

Kokkosten mielestä muutto kannatti. Taloudellisestikin.

-Hintataso on aivan erilainen täällä kuin Helsingissä.

Kokkoset saivat kotinsa myydyksi nopeasti ja sillä hinnalla kuin toivoivatkin, joten uuden kodin etsiminen oli helppoa.

Muutenkin muutto on kannattanut.

-Terveydenhoito on järkyttänyt meitä! Positiivisesti. Lääkäriin pääsee niin nopeasti, pariskunta kehuu.

-Ja ihmiset. Ihmiset ovat ystävällisiä.

Kokkoset kertovat kilvan tarinoita ihmisistä, joihin he ovat törmänneet. Sampsa Kokkonen oli muun muassa kaupan kassajonossa kysynyt takanaan seisovalta mieheltä, onko kahvi tarjouksessa, kun kaikilla oli kahvipaketti. Mies oli kehottanut Kokkosta menemään hakemaan kahvia ja luvannut jopa pitää hänelle paikkaa jonossa.

-Kuka Helsingissä pitää sinulle paikkaa kassajonossa? Ei kukaan!

Forssa yksinkertaisesti miellyttää heitä hiljaisuudellaan.

-Ja puistot. Lehmusrivistöt ja muut. Niissä on jotain eurooppalaista.

Kokkosten mielestä joen halkoma kaupunki on yksinkertaisesti kaunis.

Eikä ajankulun kanssa ole ongelmia. Pariskunta tapaa täällä tuttuja enemmän kuin Helsingissä. Jos ei ole muuta, niin Sampsa Kokkonen käy siirtolapuutarhamökillä levittämässä multaa.

Kokkoset tietävät, etteivät he ole ainoita pääkaupunkiseudulta Forssaan muuttaneita.

-Jos ihminen viihtyy täällä, niin on aivan sama, onko junan tuoma vai aito vorssalainen, Sinikka Kokkonen sanoo ja lisää, ettei kansalaisuudellakaan ole väliä.

-Pääasia, että viihtyy. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic