Lounais-Häme Kanta-Häme

Takana on nyt vuosi elämää koronan kanssa – näin se meni Kanta-Hämeessä tilastojen valossa: yllättävä käänne viinan myynnissä ja kenkäkaupoilla

Tänään tulee täyteen tasan vuosi ensimmäisistä koronarajoituksista.
Kun tuoppien kallistelu ravintoloissa vaihtui kotona tissutteluksi, painottui kulutus samalla aiempaa enemmän miedoista väkeviin. Kuva: Seppo Pessinen
Kun tuoppien kallistelu ravintoloissa vaihtui kotona tissutteluksi, painottui kulutus samalla aiempaa enemmän miedoista väkeviin. Kuva: Seppo Pessinen

Beibibuumi

Ensimmäiset koronakeväänä alulle pannut vauvat ovat nähneet jo päivänvalon.

Joulukuussa 2020 Kanta-Hämeessä syntyi 104 vauvaa, mikä on 13 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammikuussa 2021 vauvoja syntyi suurin piirtein saman verran kuin edellisvuonna.

Koronarajoitusten aikana eli maaliskuusta 2020 tammikuuhun 2021 Kanta-Hämeeseen on syntynyt kaikkiaan 1105 vauvaa. Eniten vauvoja putkahti Hämeenlinnaan (470), Riihimäelle (192) ja Janakkalaan (111) ja vähiten Ypäjälle (12) sekä Humppilaan (19).

Lähde: Hämeen liitto

 

Koronahautajaiset

Korona-aikaan on pidetty myös hautajaisia, usein hyvin pienessä piirissä.

Maaliskuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana menehtyi kaikkiaan 1753 kantahämäläistä. Heistä 669 oli hämeenlinnalaisia, 284 riihimäkeläisiä ja 236 forssalaisia. Vähiten vainajia oli Humppilassa (23) ja Ypäjällä (34).

Jos halutaan verrata vainajien määrää niin sanottuun tavalliseen vuoteen, on tarkastelujakso rajattava kokonaiseen kalenterivuoteen.

Vuonna 2020 Kanta-Hämeessä kuoli 1901 ihmistä. Se on 44 enemmän kuin edellisvuonna, mutta ei kuitenkaan mitenkään poikkeuksellinen lukumäärä. Esimerkiksi vuonna 2018 ja 2016 kuolleita oli tätä enemmän.

Koronaan on tähän mennessä menehtynyt 14 kantahämäläistä. Kuolemista yksi tapahtui keväällä, viisi syksyllä ja kahdeksan tämän vuoden puolella.

Lähde: Hämeen liitto, THL

 

Lomautusaalto

Koronarajoitukset pakottivat yritykset ja yhteisöt lomauttamaan työntekijöitään.

Tulorekisterin mukaan suomalaisten kuukausittainen palkkasumma on pienentynyt huhtikuusta 2020 lähtien. Suurin pudotus ajoittui toukokuuhun 2020, mutta myös vielä tammikuussa 2021 summa jäi selvästi edellisvuotista pienemmäksi.

Noin 80 prosenttia huhtikuussa 2020 lomautetuista oli syyskuussa palannut työhön. Lomautukset ovat silti jatkuneet.

Tämän vuoden tammi-helmikuussa oli lomautettuna 24 391 suomalaista, kun kaksi vuotta sitten samaan aikaan heitä oli vain 10 797.

Lähde: Helsinki GSE Tilannehuone

Kalsarikännit

Kun ravintolat 16.3.2020 suljettiin, eivät ne ole sen jälkeen palanneet normaaliaikaan. Kesällä ja syksyllä määrättiin rajoituksia asiakasmäärille ja aukiololle, kunnes taas tämän viikon tiistaina ovet pantiin säppiin. Vain take away -myynti on sallittua.

Ei olekaan ihme, että anniskelu väheni tammi-joulukuussa 39,8 prosentilla. Samaan aikaan Alkon myynti nousi 12,3 prosentilla.

Alkoholia nautittiin 1,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna alkoholinkulutus nousi kuitenkin 0,8 prosentilla.

Kun oluttuoppien kumoaminen ravintoloissa väheni, kotona tissuteltiin etenkin viinejä ja väkeviä. Ravintoloiden olutmyynti väheni lähes 22 miljoonalla litralla, mutta siitä vain puolet korvattiin kaupoista ja Alkosta hankitulla oluella. Viinin myynti kasvoi 8,3 ja väkevien 6,8 miljoonalla litralla.

Kaikkiaan väkevien kulutus kasvoi 3 prosenttia.

Lähde: Valvira

Kotilounaat

Ravintoloiden rajoitukset, lomautukset ja etätyöt pakottivat suomalaiset kokkaamaan lounaansa kotona.

Ruokakauppojen ja markettien liikevaihto kasvoi tammi-marraskuussa 2020 reilut 7 prosenttia.

Suomalaiset innostuivat korona-aikaan myös nikkaroimaan ja sijoittamaan uusiin kodinkoneisiin, sillä rautakaupan liikevaihto kasvoi 6,5 ja kodin tekniikan peräti 8,1 prosenttia. Myös urheiluvälinekaupalla meni hyvin, kasvua vuoden takaiseen oli 5,2 prosenttia.

Pahin vähittäiskaupan häviäjä oli vaate- ja kenkäkauppa. Sen liikevaihto väheni peräti 24 prosenttia.

Lähde: Kaupan liitto

Oliko tämä kaikki tehtävä?

Huh, mikä vuosi meillä onkaan takana!

12. maaliskuuta 2020 Suomen hallitus teki ensimmäiset rajoituspäätöksensä perumalla kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet ja suosittelemalla epidemia-alueilta palaaville parin viikon kotikaranteenia.

Seuraava vuosipäivä on ensi viikon tiistaina, jolloin tulee tasan vuosi siitä, kun hallitus julisti Suomeen poikkeusolot. Koulut ja ravintolat menivät kiinni ja Suomi pysähtyi. Kun vielä Uudenmaan rajoille ilmestyivät rajapuomit vartioineen, tajusimme, että nyt on tosi kyseessä.

Tämän vuoden aikana koronaan on Suomessa kuollut 776 ihmistä.

Koronakuolemia on verrattu vuosittaisiin kausi-influenssakuolemiin. Moni on toitottanut, että kuoleehan joka vuosi kymmeniä tai jopa satoja suomalaisia influenssaan.

Vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä. Näin tapahtui siis ilman rajoitustoimia – ja influenssarokotuksista huolimatta.

Sen sijaan viime keväänä ja tänä talvena kausi-influenssa on loistanut poissaolollaan. Kaikesta päätellen koronan vuoksi tehdyt rajoitukset, maski- ja käsienpesusuositukset ovat estäneet influenssaepidemian.

Koronaepidemiaan ne eivät ole kuitenkaan purreet yhtä hyvin. Onkin hyvä pohtia, miten suuri koronakuolleisuus meillä olisikaan ilman näitä kaikkia tehtyjä toimia. Ei tarvitse vilkaista kuin Ruotsiin, jossa koronakuolemia on tähän mennessä kirjattu jo yli 13 000.

Se olisi meille aivan liikaa.

Kyllä meidän on vielä jaksettava hetki, että kaikki riskiryhmät saadaan rokotettua loppuun.

Uusimmat

Fingerpori

comic