Lounais-Häme

Talkootöissä Liesjärven perinnetilalla

Metsätiellä kuuluu reipas linnunlaulu ja askeleet hiekkatiellä. Mutkan takaa paljastuu perinteinen kylämaisema: hirsisiä piharakennuksia ja punainen torppa, harmaantunutta riukuaitaa. Savunhajua: jossain poltetaan oksia.

Korteniemen perinnetilan pihapiirissä kanat kuopsuttavat maata ja lampaat vaeltavat niityllä.

Maisemassa kulkee ihmisiä ristiin rastiin; puita kannetaan, riukuaitaa korjataan, revitään heinää aidan juuresta. Jos osa väestä ei olisi pukeutunut nykyaikaisesti, voisi luulla, että ollaan 1910-luvun maatilalla. Oikeastaan ollaankin.

-Perinnetila kuvaa 1910-luvun elämää, metsänvartija Aukusti Lönngrenin aikaa, Korteniemen perinnetilan emäntä Outileena Uotila kertoo.

Hän kertoo metsänvartijan tilasta Turun seudulta tulleelle Varsin Hyvä ry:n ryhmälle. Opettajanakin toimiva Uotila esitelmöi tottuneesti, mutta keventää väliin:

-Minulla tahtoo tuota juttua tulla kuin vanhasta lampaan päästä!

1910-luvulla elettiin pitkälti omavaraistaloudessa ja tilat harjoittivat pienviljelyä. Uotila kuvaa, kuinka silloin pienessä torpassa saattoi yöpyä toistakymmentä ihmistä.

-Nukuttiin siskonpetissä, isännällä ja emännällä oli kamari. Toisinaan saattoi olla vielä työmiehiä penkeillä, tarvittaessa nukuttiin lattiallakin. Keväällä sitten nuoret karkasivat mahdollisimman aikaisin yöpymään aittoihin, ulkorakennuksiin, missä vain sai hiukan omaa rauhaa.

Ryhmä istuu pienessä tuvassa, silmäilee ahdasta tilaa ihmeissään ja kuuntelee hiljaa. Välillä täytyy kysyä jotakin. Uotila vastaa ystävällisesti ja perusteellisesti.

Niemenrannassa WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää raivaa risukkoa ja heittelee kuusentaimia kokkoon. Rantavedessä kahlaavat kyytöt Heluna ja Nalle. Ne ovat päässeet kesälaitumille.

Korteniemessä erikoisluvalla yöpyvät talkoolaiset kunnostavat viikon ajan tilan maastoa ruokapalkalla. Ryhmä oli saapunut paikalle maanantaina, ja työ alkoi tiistaiaamuna.

-Seitsemältä herättiin ja kahdeksalta alkoivat työt, toteaa Valkeapää reippaasti.

Hän työskentelee samalla kun puhuu.

-Jos täällä ei raivattaisi, koko ranta ja niityt kasvaisivat ihan tukkoon.

Heinää niitetään ja rannoista raivataan risukkoa, jotta näkymä järvelle pysyy avoimena. Maisemaa huoltavat myös lehmät ja lampaat; laidunnuksesta hyötyvät myös niittyjen perinteiset kasvit. Esimerkiksi ketoneilikka ja ketonoidanlukko ovat luonnossa jo huomattavasti vähentyneet.

Talkooryhmä on vielä menossa tutustumaan Hämeen luontokeskukseen ja Töllin myllylle, jossa jauhetaan myös perinnetilalla kasvatettu Aunuksen ruis.

Risuja ja puita kokkoon heittelee myös jyväskyläläinen Kari Rantaharju.

Rantaharju on päätynyt Korteniemeen talkoisiin vähän mutkan kautta. Hän on harrastanut järvi- ja meripelastustoimintaa jo pitempään, ja sitä kautta ajautunut raivaustalkoisiin WWF:n ja Metsähallituksen leireille Suomenlahden saarilla.

Talkooleireistä luontokohteissa on muodostunut miehelle mieluisa kesäharrastus. Keväällä hän sitten löysi ilmoituksen perinnetilan talkoista ja halusi tänne.

-Tämä on minulle yhdenlainen kesäloma, Rantaharju toteaa leppoisasti. FL

Korteniemessä vietetään perinnepäivää lauantaina 17.6. klo 11–17. Tilalla voi tutustua perinteisiin käsityötapoihin ja entisaikojen elämään. Päivän aikana pääsee halutessaan myös savusaunaan.

Uusimmat