Lounais-Häme Lounais-Häme

Talveton talvi on lisähaaste viljelijöille: Selviytymisen avaimina oikea muokkaus ja toimiva ojitus

Toistaiseksi vahinkoa ovat aiheuttaneet rankat sateet. Mikäli talvi saapuu, viljelijä toivoo lunta vasta pikkupakkasten jälkeen.
Kalle Korvenoja tarkastelee hymyssä suin hybridirukiin kasvustoja. Syksyn kylvöt onnistuivat ja kaikki on toistaiseksi erinomaisesti. Viime päivien pikkupakkaset ovat kuivattaneet peltoja, mutta osa pelloista kärsii yhä vedenpaljoudesta. Kuva: Tapio Tuomela
Kalle Korvenoja tarkastelee hymyssä suin hybridirukiin kasvustoja. Syksyn kylvöt onnistuivat ja kaikki on toistaiseksi erinomaisesti. Viime päivien pikkupakkaset ovat kuivattaneet peltoja, mutta osa pelloista kärsii yhä vedenpaljoudesta. Kuva: Tapio Tuomela

– Osa syysviljoista on joutunut uimareissulle, toteaa Vesa Koivula, ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon erityisasiantuntija.

Lausahdus kuvaa hyvin maanviljelijän loppuvuotta 2019. Jatkuvat sateet koettelevat peltojen vesitaloutta. Talviajan olosuhteet ovat ratkaisevia ennen kaikkea syysviljasadolle.

– Toistaiseksi ei ole mitään hätää. Ratkaisevaa on varsinaisen talven ja kevättalven sää, maanviljelijä Kalle Korvenoja Koijärveltä toteaa.

Korvenojan pelloilla syysrukiit itivät tasaisesti ja tuuhettuivat hyvin. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä veden seisoessa pelloilla. Näillä lohkoilla kasvusto jää laikukkaaksi ja epätasaiseksi.

– Erot johtuvat pellon kunnosta ja pinnanmuodoista. Pahin tilanne on, jos pelto on kuppimainen, ja vettä pääsee keräytymään. Rinnemailla ongelmia ei pitäisi olla, Koivula jatkaa.

Sateisuuden ohella haastavuutta lisää lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin. Koivula kertoo, että vuorottelu nostaa syysviljojen juuria ylöspäin ja aiheuttaa talvitappioita.

Lue lisää: Mennyt vuosi soi kohtuullisen sadon.

Syysruis on selvinnyt toistaiseksi hyvin.

Kolme skenaariota

Skenaarioita lopputalvelle on kolme. Joko talvi ei tule ollenkaan, tulee pakkasta ilman lunta tai lunta ja pakkasta.

Talvettomuus olisi maan rakenteen kannalta huono asia.

– Routa on merkittävä maanparantaja, ja saa aikaan peltomaan murustumista. Mikäli routaa ei saada, maa liettyy, kuivuu hitaammin ja tätä kautta peltojen muokkaaminen hankaloituu, Koivula kertoo.

Skenaario pakkasista ilman lunta haastaisi syysviljat. Kovat pakkaset purisivat varsinkin syysvehniin, syysruis sietää pakkasia paremmin.

– Ihanne olisi, että saisimme ensin pientä pakkasta ja sen jälkeen riittävästi lunta.

Jos lumi tulee sulaan maahan, tarkoittaa se syysviljojen lumihomeriskiä lämpimän pintamaan vuoksi.

Lounais-Hämeessä kylvettiin syysviljoja tavanomaista vähemmän viime syksyn olosuhteiden vuoksi. Aiemmin kylvettävää ruista säät suosivat mutta rukiin heikko hinta vähensi kylvöhaluja.

Rankat syyssateet vähensivät puolestaan syysvehnän kylvöalaa.

Toimiva ojitus avainasemassa

Viljelymaan hyvä rakenne ja toimiva vesitalous ovat korostuneet kuivuuden ja pitkien sadejaksojen vuorotellessa.

– Parhaat lähtökohdat kuluvan talven osalta on kyntömuokatuilla mailla, missä veden läpäisevyys on parempi, Koivula sanoo.

Viljelijä voi varmistaa peltojensa säänkestävyyttä muokkausvalintojen lisäksi tehokkaalla ojituksella.

Yleisellä tasolla vuolaat syyssateet ovat ympäristölle haitallisia.

– Ravinnehuuhtouma kasvaa ja ravinteet päätyvät lopulta vesistöihin, Koivula huomauttaa. FL

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic