Lounais-Häme Lounais-Häme

Tämän verran Lounais-Hämeen kunnat käyttivät sote-palveluihin rahaa per asukas vuonna 2018 – Asukkaiden sairastavuus isoin tekijä

Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa eniten alueen asiakkaiden sairastavuus, mutta myös ikä- ja sukupuolijakaumalla on merkitystä. Kuva: Seppo Pessinen
Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa eniten alueen asiakkaiden sairastavuus, mutta myös ikä- ja sukupuolijakaumalla on merkitystä. Kuva: Seppo Pessinen

Sosiaali- ja terveyspalveluihin kului Lounais-Hämeessä vuonna 2018 rahaa keskimääräistä vähemmän, kun menoissa huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve. Ainoan poikkeuksen tekee Humppila, jossa tarvevakioidut menot olivat neljä prosenttia korkeammat kuin koko maassa keskimäärin.

Forssassa, Jokioisilla, Tammelassa, Ypäjällä ja Urjalassa palvelujen tarpeeseen suhteutetut menot ovat 3–9 prosenttia alle maan keskiarvon. Tästä poikkeaa Somero, jossa tarvevakioidut menot olivat peräti 14 prosenttia keskimääräistä pienemmät.

Kanta-Häme sijoittuu maakuntana keskiarvon paremmalle puolelle. Palvelutarpeella suhteutetut sote-menot olivat neljä prosenttia alhaisemmat kuin koko maan tarvevakioidut sote-menot keskimäärin. Nettomenot Kanta-Hämeessä olivat 3 237 euroa per asukas vuonna 2018.

Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tilastosta.

Ääripäiden välillä eroa yli 3500 euroa per asukas

Sote-nettomenoissa on suuria alueellisia eroja. Vuonna 2018 kunnilta kului keskimäärin 3 188 euroa asukasta kohti sote-palvelujen järjestämiseen. Pienimmällä summalla, 2 218 euroa per asukas päästiin Limingassa. Eniten rahaa, 5 849 euroa per asukas kului puolestaan Sallassa.

Nettomenoissa sote-palveluihin käytti Lounais-Hämeen kunnista eniten rahaa Urjala, jossa menot olivat 3 712 euroa per asukas. Palvelujen tarpeeseen suhteutettuna Urjalassakin päästiin kuitenkin kuusi prosenttia alle maan keskiarvon.

Nettomenoissa halvimmalla Lounais-Hämeessä päästiin Jokioisilla, jossa rahaa kului 3 001 euroa per asukas.

Toimivat hoitoketjut vai huono saatavuus?

THL muistuttaa, etteivät tarvevakioidut menot kerro sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa eniten alueen asiakkaiden sairastavuus. Merkitystä on myös ikä- ja sukupuolijakaumalla sekä sosioekonomisilla tekijöillä. Sote-kustannuksiin vaikuttaa moni muukin tekijä.

Keskimääräistä matalammat tarvevakioidut menot voivat olla merkki hoitoketjujen toimivuudesta ja pienistä yksikkökustannuksista tai huonosta julkisten palveluiden saatavuudesta ja tasosta.

Vastaavasti korkeat menot voivat olla merkki tehottomasta toiminnasta tai siitä, että kunta haluaa tuottaa korkean palvelutason sote-palveluita.

THL:n mukaan kuntien, joiden menot poikkeavat keskiarvosta merkittävästi, tulisi tarkastella esimerkiksi asiakastyytyväisyyttään sekä palveluiden saatavuutta ja tehokkuutta. FL

 

Korjattu 1.7.2020 klo 9:38

Jutun tekstissä ja faktalaatikossa olleet asukaskohtaiset nettomenot olivat terveyden- ja vanhustenhuoltoon käytettyjä summia, eivät sote-nettomenoja, kuten jutussa alun perin luki. Luvut on korjattu sote-nettomenoiksi.

Kuntien sote-nettomenot vuonna 2018

Forssa 3616 euroa per asukas

Humppila 3700

Jokioinen 3001

Somero 3578

Tammela 3174

Urjala 3712

Ypäjä 3188

Hämeenlinna 3365

Riihimäki 3150

Uusimmat

Näkoislehti

7.7.2020

Fingerpori

comic