28.10.2019

Tammela korottaa tuloveroprosenttiaan – Haussa silti edelleen miljoonan euron säästökohteet

28.10.2019 21:15 Päivitetty 28.10.2019 22:14 Ami Laaksonen

Puolen prosenttiyksikön korotus tuo kunnan kassaan noin 450 000 euron lisätulot.

Tammelan kunnanvaltuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia ensi vuodelle. Arkistokuva.

Tammelan kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen korottaa tuloveroprosenttia ensi vuodelle. Äänin 16–11 valtuusto päätti, että tuloveroprosentti ensi vuonna on 20,75. Korotusta tuli 0,50 prosenttiyksikköä.

Kunnanhallituksen esitys oli, että veroprosentti pidetään ennallaan. Tosin se päätösesitys syntyi äänin 3-3 puheenjohtaja Simo Pärssisen (kesk.) äänen ratkaistessa.

Veronkorotusta vastusti koko kokoomuksen valtuustoryhmä eli Manu Alarto, Antti Alasentie, Olli-Pekka Jasu, Johannes Rämö ja Terhi Uusitalo, perussuomalaisten Kati Leino, ja vasemmistoliiton Susanna Vähä-Herttua. Keskustan rivit jakaantuivat. Veronkorotusta vastustivat Juha Ojansuu, Simo Pärssinen, Maija-Stiina Rahkonen ja Jenni Rauhaniemi.

Koko demarien valtuustoryhmä eli Sari Kaakinen, Arja Laajalehto, Ismo Ojansuu, Taito Syrjälä, Heikki Vainio ja Leena Vehmas kannatti veroprosentin nostoa. Samoin teki Meidän Tammelan ryhmä eli Tuomas Rantala, Ilkka Tuovinen ja Erkki Salama. Myös vihreiden Jan Löfstedt kannatti veronkorotusta. Keskustasta Jyri Kaunisto, Minna Nissilä, Mikko Pietilä, Eero Pura, Tuomo Tuovinen ja Keijo Virtanen kannattivat veronkorotusta.

Mielipiteet jakautuivat

Tuloveroprosentin korotusta esitti SDP:n valtuustoryhmän puheessa valtuuston puheenjohtaja Ismo Ojansuu.

– Alijäämää on tehty, mutta kuinka pitkään sitä voi tehdä? Vaihtoehdot ovat vähissä. Säästötoimet on tehtävä, muuten emme pärjää. Esitämme silti, että tuloveroa korotetaan 0,5 prosenttiyksikköä. Sillä saadaan kunnan kassaan noin 450 000 euron lisätulot. Nollatulokseen ei siis silti päästä, mutta pienempään alijäämään, Ojansuu perusteli.

Jan Löfstedt näki, että säästötoimet eivät kohtele kuntalaisia tasapuolisesti, toisin kuin veroprosentin nosto.

– Nosto on tärkeä signaali siitä, että valtuusto sitoutuu säästöohjelmaan. Edes miljoonan säästöt eivät tasapainota kunnan taloutta, veronkorotus olisi joka tapauksessa edessä vuonna 2021.

Meidän Tammelan Ilkka Tuovinen kävi puhujapöntössä ja kertoi koko ryhmänsä kannattavansa korotusta.

Simo Pärssinen piti henkilökohtaisen puheenvuoron, jossa hän kertoi olevansa edelleen sitä mieltä, että tehdään ensisijaisesti tehostamistoimia ja sen jälkeen kysytään kuntalaisilta mandaattia veronnostoon.

– Kunnan talouden pelastaa kassassa oleva ylijäämä. Rakennemuutoksilla saamme aikaan suunnanmuutoksen, Pärssinen totesi.

Kokoomukselta kritiikkiä valtuutetuille

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron piti Olli-Pekka Jasu. Hän totesi, ettei kokoomus kannata veroprosentin nostoa, etenkään kun säästötoimista ei ole vielä mitään konkretiaa. Jasu suomi osaa valtuutetuista. Hän koki, että osa valtuutetuista ei halua tunnustaa talouden tilaa. Jasu mietti, onko osa valtuutetuista antanut ennen vaaleja lupauksia, jotka ovat osoittautumassa kestämättömiksi.

– Me kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että ensiksi pitää saada aikaan selkeä aiesopimus säästöihin rakenteiden kautta pääsemiseksi. Sitä ennen veroja ei nosteta. Jos me nyt nostamme veroja, se antaa kuntalaisille viestin: Antakaa lisää rahaa, emme osaa hoitaa talouttanne, Jasu sanoi.

Muilta osin veroprosentit säilytettiin ennallaan.

Paikkakunnalta muuttaneen Veli Heinon tilalle keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin Simo Mikkola (sd.) _FL

Oikaisu 28.10.2019 klo 22.13

Juttua korjattu, valtuutettujen joukosta poistettu väärä nimi ja lisätty oikea.

Ensi vuoden alijäämä pienenemässä 1,2 miljoonaan euroon

Tammelan Kunnanjohtaja Kalle Larsson alusti päätöksentekoa kertomalla tuoreita uutisia. Larsson muistutti, että hyviä vaihtoehtoja Tammelalla ei edessä ole, korotetaan veroprosenttia tai ei. Larssonin linjaus oli, että Tammela katsoisi ensin rakennemuutosten ja säästötoimien vaikutukset ja vasta sen jälkeen korottaisi veroprosenttia.

– Toimialat tekevät parhaillaan listauksia ja sieltä on tulossa konkreettisia esityksiä. Olemme pääsemässä miljoonan euron tavoitteisiin ja säästötoimet saadaan muualta kuin kouluverkosta, Larsson kertoi.

Tammela on tekemässä ensi vuodellekin melkoisen alijäämätuloksen. Larsson kuvaili laskelmien nopeaa heilahtelua.

– Viime viikolla näytti, että alijäämää kertyy lähes 2 miljoonaa euroa. Maanantaiaamuna se oli 1,6 miljoonaa, mutta hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen kokouksen viesti oli sellainen, että alijäämäksi olisi hyvin alustavasti muodostumassa hieman alle 1,2 miljoonaa euroa. Se toki sisältää paljon olettamusta, moni asia saattaa toteutua huonommin kuin odotamme.