Lounais-Häme Tammela

Tammela tekemässä miinusmerkkisen talousarvion ensi vuodelle – Kunnanjohtaja pitää esitystä olosuhteisiin nähden kohtuullisena

Verotulojen kehitys ja sote-menojen kasvu ensi vuoden riskikohteita.
Tammelan uuden yhtenäiskoulun rakentamiseen nykyisen koulukeskuksen tontille on talousarviossa varattu ensi vuodelle 3,7 miljoonaa euroa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Tammelan uuden yhtenäiskoulun rakentamiseen nykyisen koulukeskuksen tontille on talousarviossa varattu ensi vuodelle 3,7 miljoonaa euroa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tammelan kunnanvaltuusto saa joulukuussa eteensä niukasti alijäämäisen talousarvioesityksen. Mikäli valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen, ensi vuoden talousarvio on noin 260 000 euroa alijäämäinen.

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kuvailee talousarviota näihin olosuhteisiin kohtuulliseksi.

– Eihän se koskaan hyvä ole, kun laaditaan valmiiksi alijäämäinen talousarvio. Mutta sotekulut kasvavat ensi vuonna yli miljoonalla eurolla. Perusopetuksessa on haasteita, sillä muihin kuntiin sijoitetut lapset tuovat yli 200 000 euron korotuksen menoihin. Niihin nähden pidän esitystä ilman veronkorotuksia vähintään kohtuullisena.

– Hyvää talousarviossa on myös se, että se on laadittu realistiseksi ilman ylibudjetointia tai kaunistelua. Siitä iso kiitos valmistelijoille eri toimialoilla, Larsson sanoo.

Valtionosuuksiin 1,2 miljoonan kasvu

Verotulojen lasketaan kasvavan ennusteiden pohjalta noin 240 000 eurolla 24,6 miljoonaan euroon. Larsson pitää hurjana jos näin käy.

– Valtionosuuksissa tuskin on paljon liikettä ennusteisiin nähden. Jos on, niin ehkä koronatukien muodossa positiiviseen suuntaan. Verotulojen kohdalla näin talousarvion suurimman riskin, niiden jääminen alle ennusteiden lisäisi alijäämää. Toki myös sote-menojen kohdalla on omat riskinsä.

Tammelassa ennakoidaan valtionosuuksien kasvavan tämän vuoden 12,8 miljoonasta ensi vuonna 14,0 miljoonaan euroon, eli kasvua olisi 1,2 miljoonaa euroa.

Paljon positiivista

Positiivisia asioita Tammelan tulevaisuudessa kunnanjohtaja näkee runsaasti. Kunnan medianäkyvyys ja sitä kautta vetovoima on ollut jo jonkin aikaa hienoisessa kasvussa. Vuodesta 2020 alkaen kuntaan on perustettu enemmän yrityksiä kuin lopettaneita on, eli yrityskanta kasvaa.

Erityisen iloinen Larsson on siitä, että 11 vuoden muuttotappioputki on katkennut, ja tänä vuonna hän on saanut esiintyä Tammelan ulkopuolella muuttovoittoisen kunnan johtajana. Ennusteiden mukaan kunnan kokonaisasukasmäärä tosin laskee hieman tulevína vuosina, mutta se selittyy syntyvyyden ja kuolleisuuden erolla. Kuntaan on muuttanut asukkaita enemmän kuin sieltä lähtee.

– Kunnan vuokra-asuntojen vuokrausaste on tällä hetkellä sata prosenttia, Larsson iloitsee.

Talousarvion toimintatuotot ovat 6,3 miljoonaa euroa, missä laskua on vuoden 2021 tasosta 3,3 prosenttia. Toimintakulut ovat 42,7 miljoonaa euroa, missä kasvua vuoden 2021 tasoon on 4,5 prosenttia. Vuosikate on 2,2 miljoonaa ja poistot 2,1 miljoonaa euroa.

Kaksi isoa investointia

Lähes kuuden miljoonan euron investoinneista valtaosan haukkaavat uusi yhtenäiskoulu (3,7 miljoonaa) ja Porras-Riihivalkaman vesihuoltolinja (1,4 miljoonaa).

– Toivottavasti nämä molemmat saadaan aluille ensi vuonna ja pois investointilistalta. Juuri muuhun kunnalla ei ole varaa ja halua investoida.

Lainakannan lasketaan olevan ensi vuoden lopulla 1903 euroa asukasta kohden. Seuraavina vuosina se kipuaa hetkellisesti päälle 3000 euron, kunnes lähtee taas laskuun. Sekin on Larssonin mukaan alle maan keskiarvon. Tilastokeskuksen toukokuisen laskelman mukaan koko maan velkakeskiarvo oli 3448 euroa asukasta kohden.

Uusimmat

Fingerpori

comic