Lounais-Häme

Tammelan aarteilla monta ottajaa

Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen luontoarvojen hyödyntämisessä on jo matkailullisesti paljon kehitettävää.
Puhtaalla ilmalla ja kansallispuistojen maisemien rauhalla on melkoinen matkailullinen sanoma esimerkiksi Kiinan suurkaupunkien saastesumuissa eläville ja matkojaan suunnitteleville asukkaille.
Oman lisänsä kansallispuistojen luontoarvojen hyödyntämiseen on tuonut australialaisen kaivosyhtiön Avalon Mineralsin ja Nortec Mineralsin kiinnostus Torronsuon länsipuolelle ulottuvaan Satulinmäen varausalueeseen Tammelan, Jokioisten ja Someron rajamailla, josta on löydetty kultaa ja litiumia. 
Kaivosyhtiöt ovat tekemässä alueella jatkotutkimuksia tänä vuonna.
Avalon Mineralsin toimitusjohtaja Malcom Norris on Tammelan kunnanjohtajan Kalle Larssonin mukaan tulossa helmikuun 2. päivänä kertomaan kaivoksen avaamiseen tähtäävän tutkimuksen nykyvaiheesta Tammelan Yrittäjien aamukahveilla. Larsson sanoo kunnan roolin tässä vaiheessa olevan mahdollisimman avoimen informaation välittämisen kiinnostavassa asiassa. Mahdollisen kaivostoiminnan ja kansallispuiston yhteensovittamisessa on Larssonin mukaan monta avointa kysymystä, joihin jatkotutkimuksilla saadaan vastauksia. Kaivoksen avaamiseen alueella voi kulua helposti kymmenen vuotta.
Larsson sanoo Tammelan kunnassa seurattavan tiiviisti kultaesiintymän hyödyntämistä koskevaan keskustelua.
Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin kohdistuu myös matkailullisia paineita.
Eerikkilän urheiluopisto ja Metsähallitus ovat yhteistyössä kehittämässä matkailupalveluita. Eerikkilän urheiluopistolle matkailupalveluiden kehittäminen on ajankohtaistunut korkeatasoisen yöpymiskapasiteetin rakentamisen myötä. Larsson kuuluu urheiluopiston ja Metsähallituksen kehityshankkeen ohjausryhmään. 
– Jos Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoja verrataan esimerkiksi uuteen Teijon kansallispuistoon Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot ovat alisuoriutujia matkailullisessa tarkastelussa. Kun Teijon kansallispuistossa käy vuodessa noin 80000 kävijää, jäädään täällä 20000–30000 kävijään, Larsson sanoo.
Pelkät kävijämäärät eivät Larssonin mukaan riitä, vaan matkailijoiden viipymää seutukunnalla on lisättävä. Tämä edellyttää paljon niin majoitukselta kuin muilta palveluilta.
– Meillä on matkailullisesti paljon parannettavaa koko seutukuntana, Larsson sanoo.
Larsson sanoo, että esimerkiksi moottorikelkkareittien kehittäminen ei ole eteläisessä Suomessa kovin kiinnostavaa heikkojen talvien takia. Suosiotaan nostanut maastopyöräily kaipaa Larssonin mukaan lisää mielenkiintoisia reittejä, joista lajin harrastajien keskuudessa on nyt puute. 
Larsson uskoo, että kansallispuistojen rauha, maisemat ja hiljaisuus vetoavat jatkossa matkailijoihin. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen saavutettavuus eteläisessä Suomessa on myös hyvä. FL

Kansallispuistoissa vetovoimaa
Vuonna 1990 perustettu Torronsuon kansallispuisto on laajuudeltaan noin 30 neliökilometriä. Noin 8500 vuotta sitten alueen peitti vielä laaja järvi.Vanhin turve alkoi kerrostua alueella jo yli 10000 vuotta sitten.Läheiseltä Talpianjärveltä on löydetty merkkejä kivikautisesta asumisesta alueella.Kvartsia alueelta on louhittu jo 1700-luvulta lähtien lasiteollisuuden tarpeisiin. Alueelta löydetty myös muita harvinaisia mineraaleja kuten tantaalia.Liesjärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja sen laajuus on noin 21 neliökilometriä. Rantaviivaa puiston alueella on kaikkiaan noin 50 kilometriä.Kansallispuiston vanhimmat metsät Ahonnokassa ja Isosaaressa on suojeltu säästömetsinä jo 1920-luvulta.Kansallispuistossa sijaitsee Korteniemen perinnetila.Kansallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys on hiekkarantainen Kyynäränharju.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic