Lounais-Häme

Tammelan rannat esimerkkikunnossa

Vesistöjen rannat on saatu Tammelassa niin hyvään kuntoon, että kunnasta tuli valtakunnallisen Rannat kuntoon -hankkeen malliesimerkki. Maa- ja kotitalousnaisten 18 maisema-asiantuntijaa eri puolilta Suomea kokoontuivat katsomaan, miten rantojen kunnostuksia voidaan toteuttaa.

-Etenkin Saaren kansanpuisto teki suuren vaikutuksen minuun, se on niin hieno kokonaisuus. Siellä näki, että paikoista on pidetty huolta, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Hannele Partanen kehui.

-Täällä on tehty aivan älyttömän paljon rantojen parissa töitä. En tiedä, mikä kunta olisi panostanut näin paljon rantojen kunnostukseen. Onhan täällä toki rantoja ja järviä paljon, mutta on mielestäni hienoa, että niihin panostetaan, lapsuutensa Tammelan Kaukjärvellä viettänyt ja nykyisin Turussa asuva maisemasuunnittelija Katri Salminen ihaili.

Kunnassa toteutettiin kahden ja puolen vuoden ajan Rantaremppa-hanketta, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen aikana tehtiin tai kunnostettiin yhteensä 12 asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettua uimarantaa ja venevalkamaa.

LounaPlussan kautta Tammela hankki Rantaremppaan 75000 euron rahoituksen. Kunnan täytyi panostaa rahoituksen saadakseen saman verran rahaa omasta pussista.

-Satsaus oli merkittävä. Kunta on käyttänyt noin 600 000 euroa vesistöjen kunnostushankkeisiin reilun kymmenen vuoden aikana, Tammelan kunnan ympäristösihteeri Erja Klemelä totesi.

Eri rantojen kohdalla keskityttiin erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Pappilanrannassa laajennettiin venevalkaman parkkipaikkaa, kun taas Suujärvellä rakennettiin ranta-aluetta, kunnostettiin pukusuojia sekä valmistettiin käymälä ja info-taulu.

Rantojen niittoon ja ruoppaukseen on keskitytty myös, sillä moni ranta oli kasvanut lähes umpeen ennen hankkeen toteuttamista. Niin myös Salmisen lapsuuden maisemissa Kaukjärvellä.

-Kun olin pieni, ranta oli vireän kyläyhdistyksen hoidossa. Se oli siisti ja näkymät avoimina, mutta ranta jäi hyvin pitkäksi aikaa hoitamatta. Se oli todella ummessa, Salminen muisteli.

-Täytyy toivoa, että siellä on nyt kävijöitä, jotka haluavat pitää paikat kunnossa.

Rantojen kasvillisuus tuottaa yhä työtä joka vuosi. Ennen lehmät pitivät laiduntaessaan monella rannalla maisemat avoimina, mutta enää ei laiduneläimiä rannoilla näy.

Tammelan kunta niittää jonkin verran rantoja vuosittain, mutta hankkeen jälkeen rantojen ylläpito on jäänyt kyläyhdistysten ja osakaskuntien vastuulle. Osa rannoista on pidetty kunnossa, osa ei.

-Esimerkiksi Liesjärvellä tarvitsisi niittää joka kesä. Ranta kasvaa umpeen uudelleen, jos mitään ei tehdä, Klemelä sanoi.

Monella rannalla riittäisi tekemistä edelleen myös niittämisen ja ruoppaamisen lisäksi. Klemelän mukaan esimerkiksi Pappilanrannasta pitäisi saada kävijöille nykyistä houkuttelevampi. Klemelä ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka paljon Tammela satsaa tulevaisuudessa rantoihinsa.

-Puuhaamme koko ajan jotain vesien kunnostusten parissa, mutta emme ihan niin aktiivisesti kuin aiemmin. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, hän mietti. FL

Pilotteja kuudessa eri paikassa
Maa- ja kotitalousnaisten hankkeessa kehitetään muunneltavissa olevia toimintamalleja rantojen kunnostuksia varten.Hankkeen asiantuntijat tutustuivat Tammelassa erilaisten ongelmien ratkaisumalleihin.Ryhmä kävi tutustumassa rantoihin ja miettimässä omia ratkaisuehdotuksiaan jatkoa varten.Hankkeella on kuusi pilottialuetta eri maakunnissa. Kohteista kaksi on merenrantaa, yksi joenrantaa ja kolme järvenrantaa. Kohteissa keskitytään eri ongelmiin.Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma.

Uusimmat