Lounais-Häme Tammela

Tammelan vanhan vaivaistalon pihapiiristä on rakennettu yksi Suomen kauneimmista – "Kun muutimme, piha oli pöpelikköä"

Tammelassa asuvilla Kaisa ja Esa Sorolalla on yksi Suomen kauneimmista pihoista, joka on 12 vuoden kovan mutta rennon työn tulos.
Pihapiiristä löytyy aina jotain tekemistä. Syksyn tullen Kaisa Sorola on suojannut ruusuja havuilla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pihapiiristä löytyy aina jotain tekemistä. Syksyn tullen Kaisa Sorola on suojannut ruusuja havuilla. Kuva: Lassi Puhtimäki

– Eikö tullutkin sellainen turvallisuuden tunne, kun ajoitte pihalle? Tammelan Kaukjärvellä asuva Kaisa Sorola kysyy.

Aivan – totta tosiaan. Asiaa ei tiedostanut paikalle saapuessa, mutta kun se sanotaan ääneen, niin ymmärtää alitajuisen rauhan tunteen, joka pihalla oli tulijaa vastassa. Portilla olevan kuusikon jälkeen vierailijaa odotti avoin ja valoisa piha, jossa on istutuksia, pieniä ulkorakennuksia ja kauniisti aseteltuja koristeita.

Kaisa Sorola uskoo, että turvallisuuden tunne ei ole sattumaa. Tontti lienee tarkoituksella suojaisalla paikalla. Kaisa ja Esa Sorolan talon kohdalla toimi 1880-luvulta alkaen Tammelan vaivaistalo, joka lopulta paloi 1950-luvulla. Nykyisen asuintalon rakennutti taidekauppias Huhtala 1970-luvulla vaivaistalon kivisen kivijalan päälle.

Sorolat ovat tiluksien kolmansia omistajia vaivaistaloajan jälkeen. Pihapiirin historiasta kertoo paitsi talon kivijalka, myös esimerkiksi Olokolo-niminen tila, joka toimi aikoinaan ruumiskellari. Nyt päälle on rakennettu kesäkeittiö, ja Olokolosta remontoidaan takkahuonemaista oleskelutilaa.

Vanha ruumiskellari on muovautunut Olokoloksi. Kuva: Lassi Puhtimäki
Vanha ruumiskellari on muovautunut Olokoloksi. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vesurilla tontin rajalle

Pariskunta on asunut talossa 12 vuotta ja muokannut pihan omannäköisekseen. Pihamaa on käytännössä kahdessa osassa – suojaisan etupihan lisäksi pitkä ja kapea 1,2 hehtaarin tontti jatkuu talon toiselle puolelle, josta avautuu kaunis laaksonäkymä pelloille ja aina Kaukjärvelle asti.

– Kun muutimme tänne, piha oli pöpelikköä, risukkoa ja kuusikkoa. Ensimmäinen vaihe olikin metsätyöt. Menimme kirjaimellisesti vesuri kädessä, kun katsoimme, missä tontin rajat ovat, Kaisa Sorola naurahtaa.

Nyt vesuria ei tarvita, vaan piha on avoin. Pariskunta kutsuu tiluksiaan palapelipihaksi, sillä sitä on raivattu alue kerrallaan lähes pelkästään hartiavoimin. Joka vuosi on otettu yksi pihan alue ja tehty se valmiiksi. Rujosta risukosta on pikkuhiljaa syntynyt persoonallinen pihapiiri talousrakennuksineen, Kaisa Sorola kertoo.

– Meillä ei ole ollut suunnitelmaa kokonaisuudesta, vaan yhden alueen valmistuttua olen saanut vision seuraavasta. Lopulta siitä on syntynyt kaunis, yhtenäinen alue.

Kauneus on myös huomattu. Oma Piha -lehti järjestää valtakunnallista Suomen paras piha -kilpailua, jonka viiden kärkeen Sorolat ovat pihoineen selvinneet. Viiden kärjen omaa suosikkia voi äänestää verkossa 25.11. mennessä. Voittaja julkistetaan tammikuussa.

Jääkaapin ovista sai näppäriä kasvilaatikoita. Kuva: Lassi Puhtimäki
Jääkaapin ovista sai näppäriä kasvilaatikoita. Kuva: Lassi Puhtimäki

Juolavehnä voitti taiston

Ennen kuin pihaa voitiin tituleerata yhdeksi Suomen kauneimmista, töitä riitti metsähommien jälkeenkin. Piha oli käytännössä hoitamaton ennen Sorolan pariskunnan saapumista. Alue on ollut täynnä kantoja, juurakoita, kiviä ja rikkakasveja, jotka ovat tuoneet lisähaastetta.

– Yritin tapella ensin juolavehnää vastaan, mutta koska sitä ei voi voittaa, olen opetellut elämään sen kanssa.

Haasteet eivät ole Sorolaa haitanneet, koska hän ei suostu ottamaan pihastaan paineita. Jos jokin suunniteltu ei valmistu, ei hätää – se tehdään myöhemmin.

– Muutenkin minulle tärkeintä on maisemallisuus ja kokonaisuus, eivät yksityiskohdat. Meillä ei tarvitse kukkalaatikon olla viivoittimen kanssa tehty. Pitää olla pikkuisen suurpiirteinen.

 

Lue tästä Forssan pihakilpailun voittaneista pihoista: Forssan pihakilpailun 2019 voittajat ovat selvillä – Mestaripihoilla kukoistaa luonto ja oma arki

 

Pömpeli – yksi piharakennuksista, joka on tehty pihapiiristä kaadetuista puista. Kuva: Lassi Puhtimäki
Pömpeli – yksi piharakennuksista, joka on tehty pihapiiristä kaadetuista puista. Kuva: Lassi Puhtimäki

Rosoisuus saa näkyä

Sorola sanookin, ettei pihasta ole yritetty tehdä kiiltokuvamaista kokonaisuutta – paikan historia, rosoisuus ja suurpiirteisyys saavat näkyä.

Pihalla on paljon esimerkiksi ruostunutta metallia, jota on hyödynnetty esimerkiksi Olokolosta löytyneistä jääkaapin ovista tehdyissä kasvilaatikoissa. Naapurin roskiksesta Sorola kävi – luvan kanssa – hakemassa vanhan polkupyörän raadon, josta tuli niin ikään koriste. Kukkien tukena pihapiirissä on metallisia patjojen jousia.

Jääkaapin ovien tapaan pihassa on muutenkin hyödynnetty paljon pihapiirin omia “löydöksiä”. Esimerkiksi etupihan vanhat kuuset kaadettiin, ja niistä sirkkelöitiin parissa päivässä lankkuja. Lankuista on tehty pihapiirin puiset rakennukset.

Vierailijan silmään piha näyttää valmiilta – joka suunnassa on joko hoidettua aluetta tai tarkoituksella luonnontilaan jätettyjä kohtia.

– Ei tämä piha koskaan valmis ole. Kun saa jonkin kohdan valmiiksi, pitää jo alkupäästä aloittaa uudestaan. Minulla on jo valtavia suunnitelmia ensi vuodelle, Kaisa Sorola hymyilee. FL

 

Lue myös: Puutarhanhoito vaatii aikaa, mutta ei aiheuta stressiä – Forssalaispihalla on 400 erilaista kasvia

Fingerpori

comic

Uusimmat