Eduskunnan perustuslakivaliokunta on varautunut istumaan maanantaina pitkään. Arkistokuvassa Anna-Maja Henriksson (kuvassa vas.), Leena Meri, varapuheenjohtaja Tapani Tölli ja puheenjohtaja Annika Lapintie. Kuva: Mauri Ratilainen/arkisto
Lounais-Häme

Tänään on yksi sote- ja maakuntauudistuksen kohtalonpäivistä – Valiokunnan käsissä on, mitä korjauksia uudistukseen vielä tarvitaan

Jos korjattavaa tulee paljon, eduskunta ei välttämättä ehdi äänestää uudistuksesta ennen kuin jää maaliskuun puolivälissä vaalilomalle.

Maanantai on taas yksi ratkaisujen päivä hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen etenemisessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kokoontuu puolilta päivin ylimääräiseen istuntoon käsittelemään lausuntoluonnosta siitä, millaisia ongelmia se vielä näkee uudistuksessa.

Jos korjattavaa löytyy niin paljon, että se vaatii hallitukselta uusia lakiesityksiä, on mahdollista, ettei uudistusta ehditä enää käsitellä tällä vaalikaudella.

Hallituksen tavoitteena on saada laajat sote- ja maakuntauudistuslakipaketit hyväksyttyä ennen, kuin eduskunta jää vaalilomalle maaliskuun puolivälissä.

Kun perustuslakivaliokunta saa lausuntonsa valmiiksi, sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää vielä laatia lopulliset mietinnöt, ennen kuin lakiesitykset muutosehdotuksineen menevät eduskunnan suuren salin käsittelyyn ja ratkaiseviin äänestyksiin.

– Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentelyä en voi lähteä ennustamaan. Mutta perustuslakivaliokunnasta ei tule mitään esteitä sille, etteikö uudistus voida käsitellä tämän vaalikauden aikana, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) arvioi Lännen Medialle tammikuun puolivälissä.

– Tavoitteena on tehdä sellainen lausunto, jossa nostetaan esille ongelmat, ja jos suinkin mahdollista, myös perustuslakivaliokunnan näkemyksiä siitä, millä tavalla ongelmat voitaisiin ratkaista. Se työ jää sitten sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, Lapintie sanoi.

Tätä jännitetään nyt

Etukäteen perustuslakivaliokunnan lausunnossa jännitettään etenkin näitä asioita:

Mitä perustuslakivaliokunta sanoo siitä, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunta halunnut hankkia uudistukselle ennakkohyväksyntää EU-komissiolta? Kysymys on siitä, sisältyykö malliin EU:n kilpailulakien vastaista valtion tukea.

Kelpaako perustuslakivaliokunnalle se, ettei palvelujen yhteensovittamiseksi alun perin välttämättömänä pidetty asiakassuunnitelma luokaan asiakkaalle oikeutta palveluihin?

Onko maakuntien rahoitus turvattu niin, että perustuslain mukaiset palvelut taataan kaikissa oloissa? Onko tietosuoja EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen?

Korjattavaa oli paljon

Viime kesäkuun alussa perustuslakivaliokunta näki sote-palvelujen valinnanvapauslaissa useita vakavia ongelmia ja parikymmentä korjausta vaativaa kohtaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallitus päätti lykätä uudistuksen voimaantuloa vuodella vuoden 2021 alkuun.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset uudistuksesta valmistuivat marraskuussa monen kuukauden työn jälkeen. Niissä pyrittiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan esille ottamiin ongelmiin.

Oppositio näki puutteita

Oppositio arvosteli mietintäluonnoksia kovin sanoin. Sen mielestä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta eikä palvelujen yhteensovittaminen toimi, koska asiakassuunnitelma ei velvoita palveluntuottajia.

Myös palvelujen rahoituksen riittävyys pysyi opposition mielestä edelleen vakavana ongelmana.

– Lisäksi kaikki muut asiantuntijat paitsi ministeriön virkamiehet olivat sitä mieltä, että EU-notifiointi pitää tehdä joko vaiheittain tai osittain, oppositiosta muistutettiin.

Maakunnista järjestäjä…vuoden 2021 alusta

Perustettavat 18 maakuntaa alkaisivat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2021 alusta lukien. Maakunnille on tarkoitus siirtää myös lukuisia muita tehtäviä.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.

Valinnanvapauteen perustuvat sote-keskukset aloittaisivat viimeistään 1.1.2023. Maakunnan olisi mahdollista hakea lupaa tätä aikaisemmalle aloittamiselle.

Uudet suunhoidon yksiköt aloittaisivat 1.1.2023.

Sote-uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluita, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua.

Kulujen kasvusta pitäisi leikata 3 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Menot saisivat kasvaa jatkossa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun ne nyt kasvavat 2,4 prosenttia vuodessa.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat