Lounais-Häme

Tangokuningaskilpailu rikkoo ennakkoluuloja – romanitähdet eivät ole kokeneet syrjintää laulajanuralla

Seinäjoki
15.07.2018, 14:14

Kulttuuri

Kun ensimmäinen romanitangokuningas Sebastian Ahlgren kruunattiin vuonna 1993, tangolavoilla myöhemmin suomalaisyleisön hurmannut Leif Lindeman oli vasta yläasteikäinen.
– Totta kai se oli hieno hetki, ja olihan sillä valtavan iso merkitys, että kun monta kertaa oli romani osallistunut jo aikaisemmin, Lindeman sanoo STT:lle Seinäjoen tangomarkkinoilla.
Romaneita oli päässyt tangokuningas-finaaliin ennen Ahlgreniakin, esimerkiksi menestyksekkään musiikkiuran tehnyt Rainer Friman tuli kilpailussa 1980-luvulla toiseksi. Kisoissa kaksi kertaa 2010-luvulla toiseksi sijoittunut Lindeman kertoo, että Frimanin sijoitus aiheutti spekulaatioita siitä, että tämän ei olisi annettu voittaa romanitaustan takia.
– Spekulaatiot jäi ainakin pois kun Seba sai voittaa, ja sen jälkeen on tullut monta romanikuningasta.
Tangokuningas Ahlgren kertoo tulleensa kilpailuun “pystymetsästä” ilman minkäänlaisia laulutunteja.
– Muistan kun Rainer Friman tuli vanhaan tangohalliin. Lauloin siellä sellaista tangoa kuin Lago Maggiore. Raikku sanoi, että vibrasi ui melodiassa. En tiennyt, että se meinaa äänen sointia.

“Lupa ottaa daamia kiinni ja viedä intohimoisesti”

Ahlgren ja Lindeman kertovat, että musiikki on ollut kautta aikojen tärkeä osa romaneiden elämään. Sen avulla on tulkittu tunteita, ja surut ja ilot on tuotu esiin musisoimalla.
Ahlgrenin mielestä kyse ei ole pelkästään tangosta, vaan “rehellisestä vanhan liiton” musiikista ja tanssimusiikista.
– Tangossa yhtyy määrätyt elementit. Ne ovat yksinkertaiset sanat ja tunnelma välittyy. Jos ajattelee tanssijoiden näkövinkkelistä, siinä on lupa ottaa daamia kiinni ja viedä intohimoisesti, Ahlgren kiteyttää STT:lle.
Hän myös mainitsee, että suomalaisen säveltäjälegenda Toivo Kärjen mukaan romanilaulajien tangot olivat mollivoittoisia. Ahlgren näkee syyn romanien melankoliassa.
Lindemanin mielestä romanit ovat perinteisiä ihmisiä, joille perinteiset arvot ovat tärkeitä.
– Hyvin perinteistä on tämä musiikkimakukin.
Kaikesta huolimatta vain harvat romanit päätyvät tangomarkkinoille, vaikka he tanssilavoilla käyvätkin. Ahlgren kuitenkin selittää laulukilpailun suosiota sillä, että kun tangomarkkinoita alettiin järjestää vuonna 1985, levyttämään pääseminen vaati paljon, ja studiot olivat harvassa.

Taide sillanrakentajana

Vaikka ainakin 69 prosenttia Suomen romaneista kertoo kohdanneensa syrjintää vähemmistövaltuutetun muutama vuosi sitten tekemässä selvityksessä, laulajan uralla miehet eivät ole syrjintää kokeneet.
– Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, en ole laulajavuosien aikana kokenut mitään syrjintää. Ihmisten ajatuksia on toki vaikea tietää, Ahlgren sanoo.
Ahlgren pohtii, että suomalainen tanssiyleisö aistii ihmisen lämmön niin estradeilla kuin kadulla keskusteltaessa.
– Taiteellisissa piireissä ihmiset ovat suvaitsevaisempia, olipa sitten kyseessä mikä tahansa erilaisuus. Se on minusta hienoa, Lindeman sanoo.
Ahlgren torppaa stereotypian, että romaneita ja muita suomalaisia yhdistäisivät vain hevoset ja tangomusiikki. Hän korostaa jokapäiväisen arjen kohtaamisia.
– Uskon, että mustalaiset ovat tänä päivänä sellaisia, että ne pyrkivät opiskelemaan, ne pyrkivät töihin, ja sitten on tietysti niitä, jotka eivät halua. Mahdollisuuksia on jokaisella.
Lindemanin mielestä on ilmiselvää, että romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja voidaan rikkoa ja heidän asemaansa voidaan parantaa suomalaisessa yhteiskunnassa musiikilla ja taiteella.
– Kyllähän siinä pystyy olemaan sillanrakentajana taiteilijana ja laulajana. Sillä tavalla, että ihmiset saisivat kokemuksen romanista, että joo sehän on ihan suomalainen kaveri, ihan fiksu tyyppi.

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat