Lounais-Häme

Tärkeä kuivikkeen lähde

 

Tammelan Okssuolta lähtee lähialueiden maatiloille vuosittain turvekuormia, jotka riittäisivät 4000 hevosen kuivittamiseen vuodeksi. Vaaleaa rahkaturvetta ei kuitenkaan riitä loputtomiin, ja sen vuoksi Vapo etsii jatkuvasti myös uusia turvetuotantoalueita. Mikä tahansa suo ei tuotantoon sovi, sillä yhtiö ottaa tuotantoon vain ojitettuja soita. Luvitusprosessi kestää silti yleensä 10–15 vuotta tiukkojen ympäristövaatimusten takia.

-Okssuo on kuitenkin suhteellisen iso ja meille tärkeä alue. Suurin osa Vapon turvealueista Hämeen alueella on puolet pienempiä, Vapon operaatiopäällikkö Juha Kujala kertoo.

Tammelassa turvetta riittää vielä 30 vuodeksi. Tumma, pidemmälle maatunut turve sopii edelleen energiantuotantoon ja kasvualustaksi. Okssuon polttoturvemäärillä voidaan lämmittää 400 omakotitaloa vuodessa. Suuri osa menee Forssan voimalaitokselle. Vapo on vuokrannut Okssuon yksityisiltä maanomistajilta. Ympäristöluvassa jälkikäytöksi on määritelty vesittäminen.

Polttoturpeen vero laski vuoden alussa 1,9 euroon megawattitunnilta.

-Saisi vero vieläkin alempi olla. Turvetuotanto työllistää hyvin haja-asutusalueilla. Samalla myös energiaomavaraisuus pysyy parempana, Juha Kujala pohtii.

Kesän turvetuotanto on Okssuolla hyvässä vauhdissa, vaikka noston aloittaminen venyikin pari viikkoa tavallista myöhempään. Vapon turvetutantoalueelle kaivattaisiin nyt kuivia säitä, jotta viimekesäinen takapakki ei toistuisi.

-Parhaita ovat lämpimät ja hieman tuuliset päivät, koska silloin kosteus haihtuu nopeimmin. Pahinta on oikeastaan, jos sadetta tulee joka toinen tai joka kolmas päivä, koska silloin tulee pelkkää turhaa työtä, ja kaikki on aloitettava aina alusta. Jo 10 millimetrin sade tarkoittaa, että kuivattaminen alkaa uudelleen, pääurakoitsija Mikko Ylöstalo kertoo.

Suossa turpeen kosteus on noin 80 prosenttia, ja kosteus on saatava putoamaan puoleen, ennen kuin se voidaan nostaa imuvaunulla aumaan.

-Mutta niinhän se on, että lokakuussa voi vasta ennustaa, kuinka kesä sujui, mies naurahtaa.

Viime kesänä Ylöstalo aikoi vetää koneet kokonaan talviteloille elokuun alussa, mutta poutajakso sai mielen muuttumaan. Vanhoja varastoja oli jäljellä, ja sen vuoksi turve riitti vesittyneestä kesästä huolimatta.

Tämän vuoden toukokuun alku oli lämmin, mutta turve pysyi liian märkänä. Hukkaan aika ei kuitenkaan mennyt, koska vesiensuojelurakenteissa riitti kunnostamista. Ojien päissä olevat syvennykset keräävät kiintoainesta, joka siirretään säännöllisesti takaisin turvekentälle. Laskeutusaltaat pitää myös puhdistaa vuosittain.

-Turvetuotannon ympäristövaatimukset kiristyvät koko ajan; rakensimme esimerkiksi toisen kosteikon Okssuolle. Ympäristövaikutuksia myös tarkkaillaan koko ajan, ja kuka tahansa voi käydä katsomassa esimerkiksi Okssuon vedenlaadun ja kuormituksen internetistä, Kujala ja Ylöstalo vinkkaavat.

-Paljon on tultu eteenpäin 1970-luvusta, jolloin tietotaitoa ei ollut oikein kenelläkään. Vapo teki tuolloin samanlaisia virheitä kuin Talvivaara 2010-luvulla, vesistöön pääsevät aineet vain ovat erilaisia, Mikko Ylöstalo vertaa. FL

 

Turvetta polttoon ja kuivikkeeksi
Tammelan Okssuosta turvetuotannossa on 115 hehtaaria.Alueen kunnostus turvetuotantoon alkoi vuonna 1997.Tuotanto alkoi vuonna 2001, ja turvetta pitäisi riittää vielä 30 vuoden ajan.Vuoden tavoite on 55000 kuutiota, josta ympäristöturvetta on noin 40000 kuutiota ja jyrsinpolttoturvetta noin 15000 kuutiota.Ympäristöturve menee suurimmaksi osaksi lähiseudun maatiloille. Polttoturve kuljetetaan Forssan ja Salon voimalaitoksiin.Turvekerros on keskimäärin 5,6 metrin paksuinen.Ulkopuoliset vedet ohjataan alueen ohi eristysojissa. Alueella on noin sata lietesyvennystä sekä kuusi laskeutusallasta.Veden laatua tarkkaillaan kahdesta kaivosta. Läheisten Oksjoen ja Pehkijärven tilanteet ovat niin ikään tarkkailussa."Vapo teki 1970-luvulla samanlaisia virheitä kuin Talvivaara 2010-luvulla."Mikko Ylöstalo

Uusimmat