Lounais-Häme Lounais-Häme

Tässä on vekkuli maakuntanisäkkäämme – Ilveksellä on paljon myös kotikissan piirteitä

Maakuntanisäkkäämme on itsenäinen tarkkailija, joka nirsoilee ruokavalinnoissaan, tarvitsee omaa tilaa ja kävelee tyynesti pois paikalta, kun sen kiinnostus lopahtaa.
Ilves on pehmeä ja suloinen kissaeläin, mutta kaveria siitä ei saa, jos se elää villinä. Kuva: Ähätäri Zoo/ Timo Ahopelto. Kuva: Ähtäri Zoo/Timo Ahopelto
Ilves on pehmeä ja suloinen kissaeläin, mutta kaveria siitä ei saa, jos se elää villinä. Kuva: Ähtäri Zoo/Timo Ahopelto

Maakuntanisäkkäämme on niin vekkuli kissaeläin, että harva onnistuu näkemään sitä.

Kukaan ei oikeastaan tiedä, kuinka paljon ilveksiä on maassamme, joten kantojen määriä joudutaan vain karkeasti arvioimaan.

Se kuitenkin tiedetään, että Kanta-Häme on melko ilvesrikasta seutua. Luonnonvarakeskuksen karkean arvion mukaan Etelä-Hämeessä oli viime vuonna noin 150-165 ilvestä.

Vain hahmo vilahti, kun kissa karkasi

Syitä sille, miksi ilvekset ovat valinneet asuinalueekseen juuri maakuntamme, on ainakin kaksi: peurat ja olosuhteet.

Seudullamme on paljon saalistettavaa ja etenkin Tammelan ja Kalvolan rajaseudulla on louhikkoa, jossa ilvekset piilottelevat ja kasvattavat poikasiaan.

Piilottelu saakin Suomen ainoan luonnonvaraisen kissaeläimen näyttämään jopa mystiseltä otukselta.

Se maastoutuu tehokkaasti ja livahtaa paikalta ennen kuin kukaan ehtii nähdä.

Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Tapani Numminen muistelee, että ilves pääsi kerran kuin ihmeen kaupalla livistämään luolastaan jonkin kolon kautta, kun metsästäjät seisoivat luolan suulla. Numminen ehti nähdä eläimestä vain hahmon, kun se loikkasi kiveltä näkymättömiin.

Ilves tallentui riistakameraan seudullamme. Kuva: Marko Muuttola, Suomen Riistakeskus. Kuva: Riistakamera
Ruokaileva ilves tallentui riistakameraan seudullamme. Kuva: Marko Muuttola, Suomen Riistakeskus.

Pehmeä kuin kotikissa

Vaikka ilves pelkää ihmistä, sen käytöksessä on paljon samoja piirteitä kuin kotikissalla.

Ilves on itsenäinen tarkkailija, joka nirsoilee ruokavalinnoissaan. Sille kelpaa vain tuore liha, eikä se saa olla jäistä. Kuten kotikissoilla, myös ilveksellä on pehmeä turkki ja pehmeät tassut – kunhan kynnet eivät ole esillä.

Aamu- ja iltahämärät ovat ilveksen kulta-aikaa, aivan kuten kotikissan.

Eläin jättää itsestään maastoon hyvin vähän jälkiä etenkin lumettomina talvina. Maakuntanisäkästämme ei voi havaita edes jätösten perusteella, koska se kuopii ne aina piiloon. Puihin voi jäädä kynsien jälkiä eläimen kiipeilytuokioista, mutta jälkiä on vaikea havaita.

Ilves istuskeli Forssan hautausmaan aidan päällä

Toisinaan ilves kuitenkin yllättää.

Kerran kissaeläin nähtiin istuskelemassa Forssan hautausmaan aidan päällä.

Numminen muistaa nähneensä Tammelan seudulla kokonaisen pentueen kulkevan oikeaoppisesti autotien vasenta laitaa.

– Avasin auton ikkunan ja kyselin kissoilta, haluavatko ne hypätä kyytiin. Ne vain jatkoivat tyynesti kulkuaan.

Ilves voikin tarpeen vaatiessa olla oman arvonsa tunteva. Se saattaa tarkkailla metsässä samoilevaa ihmistä kaikessa rauhassa, mutta kun sen kiinnostus lopahtaa, se vain kävelee tyynesti pois paikalta. Ihminen ei saa koskaan tietää olleensa tarkkailun kohteena.

– Ilveshän ei ole ihmiselle vaarallinen. Ihminen on vaarallinen ilvekselle, Numminen sanoo. FL

Lue myös maakuntasarjan muut osat:

Sääksi

Lahna

Kylmänkukka

Kirjomaasälpä

 

Villistä ilveksestä on vaikea saada kuvaa. Tämä yksilö liikkui Pohjois-Tammelassa vuonna 2019. Kuva: Ilpo Rasila.

Ilves Etelä-Hämeessä

Ilveksistä on tehty tämän vuoden aikana Forssan ja Tammelan seudulla 250 havaintoa.

Havaintomäärä näyttää olevan lievässä kasvussa verrattuna viime vuoteen.

Etelä-Hämeen alueella oli ennen metsästyskautta 2019/2020 yli vuoden ikäisiä ilveksiä arviolta 150–165.

Pentueita oli vuonna 2018 Etelä-Hämeessä 26–29 kappaletta.

Missä ilveksen voi nähdä?

Paras ajankohta on ilta- tai aamuhämärä.

Paras paikka on peurojen ruokintapaikka.

Paras osoite on Tammelassa Teuron takana Ojajärven tuntumassa.

Ilves haistaa ihmisen, joten tehtävä on erittäin vaikea.

Lähde: Luke, Suomen Riistakeskus Etelä-Häme ja Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistys.

Uusimmat

Näkoislehti

3.6.2020

Fingerpori

comic