Lounais-Häme

Tässä ovat vastaukset kiinnostavimpiin kysymyksiin Hämeen vaalituloksesta

Ville Skinnari (sd.), Lahti, 8 323 ääntä

 

Tarja Filatov (sd.), Hämeenlinna, 7 212 ääntä.

Johannes Koskinen (sd.), Hämeenlinna, 5 720 ääntä.

 

Mika Kari (sd.), Lahti, 5 676 ääntä.

 

 

Perussuomalaiset

Lulu Ranne (ps.), Hämeenlinna, 7 875 ääntä.

Rami Lehto (ps.), Lahti, 7 299 ääntä.

 

Jari Ronkainen (ps.), Hollola, 6 137 ääntä.

 

Kokoomus

Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Forssa, 7 420 ääntä.

Kalle Jokinen (kok.), Orimattila, 5 942 ääntä.

 

Timo Heinonen (kok.), Loppi, 5 600 ääntä.

 

 

Keskusta

Hilkka Kemppi (kesk.), Asikkala, 3 601 ääntä.

 

Vihreä liitto

Mirka Soinikoski (vihr.), Hämeenlinna, 2 310 ääntä.

 

Vasemmistoliitto

Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Riihimäki, 6 872 ääntä.

 

Kristillisdemokraatit

Päivi Räsänen (kd.), Riihimäki, 6 616 ääntä.

 

Mikä puolue on nyt Hämeessä suurin?

Paikkamäärän mukaan suurin on Sdp, joka sai Hämeestä 4 kansanedustajaa.

Viime vaaleissa Sdp, kokoomus ja perussuomalaiset olivat yhtä suuria, kun kukin sai kolme paikkaa.

Sdp piti suurimman puolueen asemansa myös ääniosuuksissa: se sai 24 % vaalipiirissä annetuista äänistä. Viime eduskuntavaaleissa demareiden osuus vaalipiirin äänistä oli 22,2 %.

 

Muiden puolueiden ja yhteislistojen ääniosuudet suuruusjärjestyksessä:
Perussuomalaiset 21,1% (muutos viime vaaleista +1,6%)
Kokoomus 19,2% (-2,3%)
Keskusta 10,1% (-7,7%)
Vihreät 8,4% (+3,3%)
Vasemmistoliitto 7,4% (+1,3%)
Kristillisdemokraatit 5,7%  (-0,4%)
Liike Nyt Häme yhteislista
Sininen tulevaisuus 0,4%
Ruotsalainen kansanpuolue 0,2 % (Ei ehdokkaita Hämeessä viime vaaleissa.)
Liberaalipuolue 0,2%
Suomen kansa ensin 0,2%
Reformin yhteislista 0,2%
Rehtiliike yhteislista 0,2%
Kommunistinen työväenpuolue 0,1%
Feministinen puolue 0,1%
Seitsemän tähden liike 0,5%
Piraattipuolue 0,5% (-0,3%)
Kansalaispuolue 0,0%
Yhteislista Jaana ja Leo 0,0%

 

Mitkä puolueet voittivat lisäpaikkoja Hämeessä viime vaaleihin verrattuna?

SDP voitti ainoana puolueena lisäpaikkoja – tosin sillekin irtosi vain yksi lisäpaikka. Vihreät jäivät viime vaaleissa ilman eduskuntapaikkaa, nyt saldona oli Mirka Soinikosken yksi paikka.

 

Mitkä puolueet hävisivät paikkoja Hämeessä?

Keskusta menetti 2 paikkaa.

 

Ketkä ovat uusia hämäläisiä kansanedustajia?

Johannes Koskinen, 64, tekee nyt paluun, sillä hän ehti istua kuusi perättäistä kautta eduskunnassa ennen siirtymistään keväällä 2015 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokuntaan. Hän toimi oikeusministerinä kolmessa eri hallituksessa vuosina 1999–2005.

Lulu Ranne, 47, ylsi eduskuntavaaleissa 2015 jo varakansanedustajaksi. Kuntavaaleissa 2017 hän oli Hämeenlinnan ääniharava reilulla 1200 äänellä.

Hilkka Kemppi, 30, on Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Hän on toiminut myös Suomen Keskustanuorten ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana. Viime vaaleissa hän sai 4000 ääntä vähemmän kuin Juha Rehula, jonka hän nyt pudotti eduskunnasta.

Mirka Soinikoski, 43, on hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu ja vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja. Työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa anestesialääkärinä. Lähti mukaan vihreään politiikkaan vuoden 2012 kuntavaaleissa, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan innoittamana.

 

Ketkä hämäläiset putosivat eduskunnasta?

Martti Talja (kesk.). Lahtelainen Talja ehti istua eduskunnassa vain yhden kauden. Hänen äänipottinsa (2 933) hupeni viime vaaleista 1 008:lla.

Juha Rehula (kesk.) Hollolalainen Juha Rehula ehti istua Hämeen vaalipiirin kansanedustajana yhteensä viisi kautta – aina vuodesta 1999. Rehula ehti toimia ministerinä kolmessa hallituksessa: perhe- ja peruspalveluministerinä Sipilän hallituksessa ja sosiaali- ja terveysministerinä sekä Kiviniemen että Vanhasen kakkoshallituksessa. Rehulan äänisaalis oli nyt 3 327. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Rehulan äänimäärä oli peräti 6 429.

Työnsä keväällä päättäneestä eduskunnasta eivät näissä vaaleissa enää asettuneet ehdolle Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja perussuomalaisista kesken vaalikauden Siniseen tulevaisuuteen loikannut Anne Louhelainen.

 

Ketkä jäivät puolueissaan ensimmäiselle varasijalle ja montako ääntä heiltä jäi puuttumaan kansanedustajan paikasta?

Pienimmällä marginaalilla varasijalle jäi riihimäkeläinen Sari Jokinen (vihr.), jonka äänimäärä oli 29 pienempi kuin hänen puolueestaan valitulla Mirka Soinikoskella.

Muiden puolueiden ensimmäisellä varasijalla olijat ja äänimäärän ero puolueen viimeisenä valittuun:

SDP: Kaisa Lepola (-138 ääntä)
Kokoomus: Milla Bruneau (- 743)
Perussuomalaiset: Mira Nieminen (-1 317)
Keskusta: Juha Rehula (-274)
Vasemmistoliitto: Elisa Lientola (-5 180)
Kristillisdemokraatit: Sonja Falk (-4 725)

 

 

Kumpi sai nyt enemmän edustajia, Kanta- vai Päijät-Häme?

Asetelma kääntyi: Kanta-Hämeellä on nyt 8 edustajaa, Päijät-Hämeellä 6. Neljä vuotta sitten lukemat olivat päinvastoin. Myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Kanta-Häme oli vielä vienyt maakuntaottelun voiton samoin lukemin 8–6.

 

Kumpi sai enemmän edustajia, Hämeenlinna vai Lahti?

Hämeenlinnasta valittiin nyt 4 ehdokasta, kun Lahti jäi kolmeen. Vielä viime vaaleissa tulos oli Lahdelle 4-1.

Lahden naapurikunta Hollolakin sai viimeksi peräti kolme edustajaa, mutta koko Hämeenlinnan seudulta valittiin tuolloin vain hämeenlinnalainen Tarja Filatov.

Vaalipiirin 155 ehdokkaasta peräti 39 oli Hämeenlinnasta. Lahden asukasluku on melkein kaksinkertainen Hämeenlinnaan verrattuna, mutta lahtelaisia ehdokkaita oli nyt 37.

 

Muuttuiko mies- ja naiskansanedustajien jakauma Hämeessä?

Jako meni nyt tasan: naisia ja miehiä on yhtä paljon, seitsemän kumpiakin. Viime vaaleissa Hämeestä valittiin kahdeksan miestä ja kuusi naista.

Naisia oli Hämeessä nyt ehdolla 67 kaikkiaan 155 ehdokkaasta. Kolmen puolueen ehdokkaissa oli naisenemmistö: Vasemmistoliitolla naisia oli peräti kymmenen neljästätoista, vihreillä yhdeksän ja demareilla kahdeksan.

 

Kuka oli vaalipiirimme ykkönen äänimäärällä mitattuna?

Äänikuninkaan kruunun nappasi Ville Skinnari (sd.). Hän sai 8323 ääntä, eli melkein 2600 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänikuningatar puolestaan oli Lulu Ranne (ps.). Hän sai alustavien tulosten mukaan nyt yli 3500 ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa.

Hämäläinen ehdokas on viimeksi saanut yli 10 000 ääntä vuoden 1995 eduskuntavaaleissa: Iiro Viinanen(kok.) sai tuolloin 16 647 ja Sirkka-Liisa Anttila 13 731 ääntä.

Viinanen ja Anttila ylsivät vuonna 1995 koko maan äänirohmuista kymmenen kärkeen – kuten teki myös Sirpa Pietikäinen (kok.) vuonna 1991 (12 658 ääntä) ja vuonna 1987 (15 981 ääntä).

 

Moniko nyt valitsematta jäänyt sai enemmän ääniä kuin Mirka Soinikoski, joka pääsi eduskuntaan Hämeestä pienimmällä äänimäärällä (2310)?

Seitsemällätoista muiden puolueiden ehdokkaalla oli äänimäärä suurempi kuin vihreiden Soinikoskella.

Suhteellisen vaalitavan vuoksi valitsematta jäi muiden muassa viisi Soinikoskea enemmän ääniä saanutta demaria, neljä keskustalaista sekä kolme kokoomuslaista ja perussuomalaista.

 

Kuka sai Hämeessä vähiten ääniä?

Marco Behm (stl.) 24 ääntä. Kommunistisen Työväenpuolueen Reijo Viskari ja yhteislistan Leo Koivula saivat molemmat 33 ääntä.

 

Ketkä nyt valituista Hämeen edustajista ovat olleet kauimmin eduskunnassa?

Jo seitsemäs kausi alkaa Tarja FilatovillaPäivi Räsäsellä ja Johannes Koskisella. Kaikilla heillä on aiemmilta kausilta myös ministerikokemusta.

Timo Heinosella alkaa neljäs kausi, Kalle Jokisella kolmas täysi kausi. Jokinen nousi varasijalta eduskuntaan syyskuussa 2009, kun kansanedustaja Jari Koskisesta tuli Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsen.

Aino-Kaisa PekoselleMika Karille ja kahdesti ministerinä olleelle Sanni Grahn-Laasoselle alkava kausi on kolmas.

Vasta toiselle kaudelleen lähtevät Ville SkinnariRami Lehto ja Jari Ronkainen.

 

 

Äänestettiinkö Hämeessä yhtä ahkerasti kuin koko Suomessa?

Hämeessä ei äänestetty ihan yhtä ahkerasti kuin koko maassa. Hämäläisistä uurnille lähti 70,1 prosenttia, kaikista suomalaista 72 prosenttia.

Ero pysyi koko lailla samana kuin neljä vuotta sitten, jolloin Hämeessä äänestysprosentti oli 68,3 ja koko maassa 70,1.

 

Missä Hämeen vaalipiirin kunnassa äänestettiin ahkerimmin? Entä laiskimmin?

Uurnilla kävijöitä oli suhteellisesti eniten Tammelassa, jossa äänestysprosentti oli 75.

Nukkujia oli eniten päijäthämäläisissä Kärkölän ja Orimattilan kunnissa, joissa molemmissa äänestysprosentiksi tuli 66. Kanta-Hämeen kunnista heikoin äänestysprosentti oli Janakkalassa, 69.

 

Milloin uusi eduskunta aloittaa työnsä?

Nyt valittujen kansanedustajien valtakirjat tarkastetaan pääsiäisen jälkeisenä tiistaina 23.4.

Puhemiehen ja varapuhemiesten vaali järjestetään uuden eduskunnan ensimmäisessä täysistunnossa keskiviikkona 24.4., ja vuoden 2019 valtiopäivien avajaisia vietetään torstaina 25.4.

Kansanedustajista valitaan valiokuntien jäsenet vapun jälkeen 2.5.

 

Milloin saamme taas äänestää?

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään sunnuntaina 26. toukokuuta. Näillä näkymin Suomesta valitaan 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Vaaleissa sijalle 14 tullut ehdokas pääsee parlamenttiin, jos Britannian ero EU:sta toteutuu.

Viiden vuoden välein järjestettävien eurovaalien ennakkoäänestys alkaa 15. toukokuuta, eli halutessaan äänestämään pääsee jo tasan kuukauden päästä.

Uusimmat